Maailma Kylässä-festivaali - World Village Festival

Lauantaina 25.5. lähdettiin KV-kurssilaisten (Terhi, Reetta, Lasse, Veera, Josefiina, Ella, Joona, Eveliina, Laura, Jenni, Pirita, Sampo ja mahdolliset muut) ja Petteri "teräshermo" Mertalan kanssa kohti suurta ja ihmeellistä Helsinkiä. Pikemminkin ärtyneiden ja väsyneiden kanssamatkustajien kera pirteä ja äänekäs joukkomme selvisi "stadiin". Mertalan johdolla löydettiin tapahtumapaikalle, jossa oli reilusti porukkaa, erilaisia ruoka- ja krääsäkojuja sekä lavoja, joilla käytiin erilaisia keskusteluja.

Ensin mentiin seuraamaan keskustelua, jossa aiheena oli esimerkiksi veden riittävyys. Keskustelu käytiin Lontooksi niinkuin Marttila sanoisi ja suurimpia huolenaiheita ovat mahdollinen "vesisota", koska jos veden käyttö jatkuu samaan malliin, käyttövarat ehtyvät nopeasti. Asiantuntijoilta vaikuttavien keskustelijoiden mukaan nyt jo jopa joka kuudennella ei ole minkäänlaista vessaa käytettävissä ja joka kolmannella se on todella huono. Vedestä on heidän mukaan tulemassa tärkein poliittinen kysymys, minkä vuoksi asialle pitää tehdä jotain.

Noin puolen tuntia kestävän keskustelun jälkeen lähdettiin metsästämään eksoottisia ruokapaikkoja. Tarjolla oli ainakin venäläistä, turkkilaista, japanilaista, kiinalaista, thaimaalaista, afrikkalaista, ranskalaista ja suomalaista ruokaa. Allekirjoittanut pääsi maistamaan ainakin kiinalaista, thaimaalaista ja ranskalaista, jotka katosivat lautasilta aika tiuhaan tahtiin kun nälkäiset kv-kurssilaiset tulivat.

                                                      Thaimaalaista "Chicken Satay"ta

                                                              Lisää ruokaaa

                                                 Ranskalaisia lättyjä Nutellan kera

Makoisten aterioiden jälkeen lähdettiin kuuntelemaan keskustelua (jälleen englanniksi) ihmiskaupasta. Keskustelussa ollut Afrikasta tullut nainen kertoi erilaisia faktoja ja tietoa ihmiskaupasta. Monet afrikkalaiset naiset elättävät perheensä prostituutiolla, eivätkä mahdollisesti halua lopettaa työtään, jotta saisi leivän pöytään. Ihmiskaupasta keskusteltaessa nainen kertoi, että monet ihmiset pakotetaan orjaksi tai he lähtevät (jollain tavalla) vapaaehtoisesti töihin, ja kuulevat/huomaavat vasta myöhemmässä vaiheessa työn aidon luonteen. Monet kuuntelijat olivat järkyttyneitä naisen kertomista asioista, mutta nainen muistutti kuuntelijoita siitä, että se on jokapäiväistä elämää joissain paikoissa Afrikassa.

                                           Ihmiskaupasta kertova nainen ja haastattelija

Keskustelun jälkeen kävimme vielä itsenäisesti (=ilman holhoaja-Mertsiä) vapaasti valitsemalla pisteellä. Kirjoittaja ja pari muuta kävivät Nakurun Lapset RY:n pisteellä, joka on suomalainen kummijärjestö Nakurulaisille lapsille. Pisteellä ollut nainen kertoi hänen ystävänsä käyneen Nakurussa ja päättäneen auttaa lapsia, joten hän alkoi pikkuhiljaa keräämään rahaa ystäviensä kanssa. Nykyään järjestöllä on satoja lapsia ja kummeja. He myivät erilaisia Nakurulaisia esineitä ja kehottivat lahjoittamaan lapsille, jos mahdollista. Tuotot menevät kuulemma suoraan lapsien hyväksi ilman välikäsiä.

lähde: https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidbBoII-9cSTsO_UB1anS2e38W5KM7jHqQewEJ8uCqFbpZD7Gvo5cEepjIANRz5P-dUroWtjZX8NrKsHNMBGR_kRWBul9h7qngFNV091sW1sBlaZnmDP-U-5xE2lqYxqX19qs2gMd0fjfg/s1600/nakurun+lapset.jpg

Pari festarikaveria

Sampo ja Joona löysivät kaltaistaan seuraa!

Supermahtava KV-posse (miinus paparazzi)

Pisteiden jälkeen osa lähti kotiin, osa jäi shoppailemaan. Reissun ansiosta mukanaolleet varmasti oppivat jotain uutta ja lihoivat pari kiloa syödessään eksoottisia ruokalajeja (Ben & Jerry's jäätelöä Supermarketista).





Teksti: Jenni
Kuvat: Jenni & Terhi