perjantai 31. toukokuuta 2013

Discovering Poland

The second destination of Nature as a gift -project was Poland and the trip took place in May (19th-25th). Our fantastic and magnificent group consisted of Nelli, Julia, Ida-Marie, Emma, Vesku and Kalle. During the week we got to know many new and interesting people and learned much about Polish culture and life style. Even though the schedule varied constantly and everything didn't go like we expected, our voyage was awesome and unforgettable.

 Countries in Comenius -project: Poland, Germany, Finland, Italy and Turkey.

Over the seven days in Poland we caught to do all kind of things. For instance we visited in zoo, ate bread (bun), watched Polish folk dance show, ate bread (bun), were 600 metres under the ground in salt mine of Keodawa, ate bread (bun), went shopping, ate bread (bun), played Mölkky, ate bread (bun), had a barbecue party, ate bread (bun), sat on the bus a lot, ate bread (bun), had presentations and swam in the Hilton's pools.

Beautiful park in  Warsaw
Waiting for the tour in salt mine
Lazy lion in the zoo
Old city of Warsaw

We spent all evenings in the school's dormitory with other Comenius participants without anything special to do. Showers were awfull but after all we had really great time there - actually we laughed too much because of silly jokes and sleepiness. It took some time to get used to Polish cuisine since they ate only three times per day. We also learned that Polish people love bread (bun). Free time in dormitory was a positive thing because we had a lot of time to get to know each other well, though. People were friendly and open-minded although everyone wasn't able to speak English very well.




 -Emma & Julia ♥

Lahjattomat reenaa - vai miten se ny oli?

Huomenna on jälleen tuhansien koulunsa päättävien tyyppien juhlahetki. Juhlat eivät kuitenkaan suju ongelmitta ilman reeniä, ja vaikka onkin jo moneen kertaan todistettu, ettei tämänvuotinen ryhmämme suinkaan ole lahjaton, on harjoittelulle suotava pieni hetki päivästä. Kuvat puhukoon puolestaan:


Riviin järjesty!




Ja tässä harjoitellaan...?

Tulevat ylioppilaat istumassa

Tulevat ylioppilaat seisomassa

Komiaa porukkaa

Toistaiseksi hohtavan puhtoiset lakit


Aina yhtä ryhdikkäät opettajamme!


Rankkojen reenien päätteeksi tarvitsee hiilihydraattitankkausta! Tällä kertaa Säästöpankin tarjoamana.

Kuvat ja tekstit Nina (iloinen ja ylpeä ryhmänohjaaja)


Maailma Kylässä-festivaali - World Village Festival

Lauantaina 25.5. lähdettiin KV-kurssilaisten (Terhi, Reetta, Lasse, Veera, Josefiina, Ella, Joona, Eveliina, Laura, Jenni, Pirita, Sampo ja mahdolliset muut) ja Petteri "teräshermo" Mertalan kanssa kohti suurta ja ihmeellistä Helsinkiä. Pikemminkin ärtyneiden ja väsyneiden kanssamatkustajien kera pirteä ja äänekäs joukkomme selvisi "stadiin". Mertalan johdolla löydettiin tapahtumapaikalle, jossa oli reilusti porukkaa, erilaisia ruoka- ja krääsäkojuja sekä lavoja, joilla käytiin erilaisia keskusteluja.

Ensin mentiin seuraamaan keskustelua, jossa aiheena oli esimerkiksi veden riittävyys. Keskustelu käytiin Lontooksi niinkuin Marttila sanoisi ja suurimpia huolenaiheita ovat mahdollinen "vesisota", koska jos veden käyttö jatkuu samaan malliin, käyttövarat ehtyvät nopeasti. Asiantuntijoilta vaikuttavien keskustelijoiden mukaan nyt jo jopa joka kuudennella ei ole minkäänlaista vessaa käytettävissä ja joka kolmannella se on todella huono. Vedestä on heidän mukaan tulemassa tärkein poliittinen kysymys, minkä vuoksi asialle pitää tehdä jotain.



Noin puolen tuntia kestävän keskustelun jälkeen lähdettiin metsästämään eksoottisia ruokapaikkoja. Tarjolla oli ainakin venäläistä, turkkilaista, japanilaista, kiinalaista, thaimaalaista, afrikkalaista, ranskalaista ja suomalaista ruokaa. Allekirjoittanut pääsi maistamaan ainakin kiinalaista, thaimaalaista ja ranskalaista, jotka katosivat lautasilta aika tiuhaan tahtiin kun nälkäiset kv-kurssilaiset tulivat.

                                                      Thaimaalaista "Chicken Satay"ta

                                                              Lisää ruokaaa


                                                 Ranskalaisia lättyjä Nutellan kera

Makoisten aterioiden jälkeen lähdettiin kuuntelemaan keskustelua (jälleen englanniksi) ihmiskaupasta. Keskustelussa ollut Afrikasta tullut nainen kertoi erilaisia faktoja ja tietoa ihmiskaupasta. Monet afrikkalaiset naiset elättävät perheensä prostituutiolla, eivätkä mahdollisesti halua lopettaa työtään, jotta saisi leivän pöytään. Ihmiskaupasta keskusteltaessa nainen kertoi, että monet ihmiset pakotetaan orjaksi tai he lähtevät (jollain tavalla) vapaaehtoisesti töihin, ja kuulevat/huomaavat vasta myöhemmässä vaiheessa työn aidon luonteen. Monet kuuntelijat olivat järkyttyneitä naisen kertomista asioista, mutta nainen muistutti kuuntelijoita siitä, että se on jokapäiväistä elämää joissain paikoissa Afrikassa.

                                           Ihmiskaupasta kertova nainen ja haastattelija



Keskustelun jälkeen kävimme vielä itsenäisesti (=ilman holhoaja-Mertsiä) vapaasti valitsemalla pisteellä. Kirjoittaja ja pari muuta kävivät Nakurun Lapset RY:n pisteellä, joka on suomalainen kummijärjestö Nakurulaisille lapsille. Pisteellä ollut nainen kertoi hänen ystävänsä käyneen Nakurussa ja päättäneen auttaa lapsia, joten hän alkoi pikkuhiljaa keräämään rahaa ystäviensä kanssa. Nykyään järjestöllä on satoja lapsia ja kummeja. He myivät erilaisia Nakurulaisia esineitä ja kehottivat lahjoittamaan lapsille, jos mahdollista. Tuotot menevät kuulemma suoraan lapsien hyväksi ilman välikäsiä.


lähde: http://1.bp.blogspot.com/_xtdZo4gYlJE/TFkyG3Ca2DI/AAAAAAAABaM/IZaqDWKtd7w/s1600/nakurun+lapset.jpg
Pari festarikaveria
Sampo ja Joona löysivät kaltaistaan seuraa!
Supermahtava KV-posse (miinus paparazzi)


Pisteiden jälkeen osa lähti kotiin, osa jäi shoppailemaan. Reissun ansiosta mukanaolleet varmasti oppivat jotain uutta ja lihoivat pari kiloa syödessään eksoottisia ruokalajeja (Ben & Jerry's jäätelöä Supermarketista).





Teksti: Jenni
Kuvat: Jenni & Terhi

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

No Poland, N(o) G(ain)

Lukiomme kolmas täsmäisku Puolan maalle tehtiin jälleen comedius-henkisen ryhmän toimesta. Tällä kertaa asialla olivat naturistit Emma, Ida-Marie, Julia ja Nelli sekä opettajista todelliset Puola-veteraanit Kalle ja Vesku. Edellisistä (ei niin) onnistuneista Puolan valloitusyrityksistä voit lukea tästä blogista selaamalla juttuhistoriaa. Visiitin tasolle tälläkin kertaa jäätiin, mutta kotiin palattiin silti muutamaa kokemusta rikkaampina. 

Isäntäkouluna toimi Zespół Szkół im. Leokadii Bergerowej w Płocku, jonka nettisivulle pääset tutustumaan tästä. Narure as a Gift-projektin kotisivuille pääset puolestaan tästä. Puolan koulu on yhdistelmä lukiota ja ammattikoulua, jossa opiskellaan monipuolisesti käden taitoja ja tekniikkaa, teoriaopintoja unohtamatta. Saisivat opiskella myös kieliä (myös opet), mutta toisaalta eipä tuo puolalaisten kielitaito ole sen huonompi kuin omien amiksiemmekaan.

Koulun eteen pystytetty informaatiotaulu. Tarkkasilmäinen löytää siitä projektin virallisen logon.
Vierailun aikana harjoiteltiin kuningaspytonin lumoamista...
oltiin sosiaalisia...
tarvittiin (vanhain)tanssitaitoja...
pukeuduttiin perinteisesti...
... ja istutettiin puita.
Schuhplattler eli saksalainen lääppimistanssi onnistuu myös ohne lederhosen. Tässä siitä todiste. Suomalaisten letkajenkasta ei valitettavasti ole todistusaineistoa käytettävissä.
Paikallinen autojobbari yritti kaupata itäsaksalaista urheiluautoa turistille. Kuva otettu turistin tietämättä.
Klodawassa päästiin käymään paikallisessa suolakaivoksessa 600 metrin syvyydessä. Lukiomme räjähdeasiantuntijat tyytyivät vain ilmeen repimiseen.
Mennen ja tullen vietettiin päivä Varsovassa. Kaupunki on muuttunut nopeasti moderniksi eurooppalaiseksi suurkaupungiksi, jonka keskustassa kohoavat markkinatalouden symboleina pankkien ja monikansallisten hotelliketjujen pilvenpiirtäjät. Menneen (neuvosto)ajan muistomerkki Stalinin hammas alkaa jäädä jo ympäröivien rakennusten varjoon. Uudisrakentamista on viime vuosina hidastanut yleiseurooppalainen lama, mikä näkyy liikekeskustaa ympäröivänä osin rakentamattomana muutosvyöhykkeenä (tämä tehty niinku kaupunkimaantieteellisenä havaintona).

Loppuun vielä pakollinen maisemakuva. Joku potkupalloon hurahtanut äikänope voi tunnistaa kuvasta jotain.
 Ihan kiva reissu, sikses.

Lyriikat ja fotot: Vesku

lauantai 18. toukokuuta 2013

4-0! Kaikkien voittojen äiti!

Comenius-viikko, ensimmäinen kesäpäivä, Estadio Huhkolinnan nurmi vihertää - ei muuta kuin pelaamaan. Lukion toinen eli siis jo perinteinen jalkapalloturnaus eteni kuten odottaa sopi. Ennakkosuosikit kaatuivat ja opettajat voittivat, eli ei uutta auringon alla.

Kun ulkomaalaiset vieraat oli saatu sijoitettua joukkueisiin ja Jussi "Fernando Torres" Marttila saanut sekä itsensä että pallot kentälle, aloitettiin tuima vääntö opiskelijoiden herruudesta. Kakkosten alkulohko oli tasainen, mitä nyt 2C joutui nöyrtymään sekä A:lle että B:lle. Kun 2A-2B päättyi jotenkin asianmukaiseen tasapeliin 2-2, ratkaisu piili siinä, kumpi tekisi enemmän maaleja C:tä vastaan. B sortui tuhlailuun ja voitti vain 2-1, joten finaaliin eteni viime vuoden tapaan 2B.

Toisessa alkulohkossa Veskun 1A pesi Kallettoman 1B:n 3-1, ja kun Abien jotain edustusjoukkuetta muistuttanut unelmajoukkuekin voitti 1B:n, tuli jo alkulohkoon eräänlainen finaali. Ennakkosuosikki kaatui korkealta ja kovaa, kun järäpäisesti pelannut 1A eteni finaaliin. Vesku epäili, että abien tankkaus olisi epäonnistunut.

Loppuottelusta oli dramatiikka suunnilleen yhtä kaukana kuin ykköset yo-lakista. 1A vei 2B:tä alusta loppuun, ja kentän hikisin oli varmasti 2B:n maalivahti Teemu "Musta Hämähäkki" Rasola. Loppunumerot 4-1 tekivät oikeutta uusille mestareille ja kahden seuraavan vuoden ennakkosuosikeille.

Jäljellä oli vielä otteluiden ottelu, El Clásico. Opiskelijat kasasivat jonkinlaisen The Best of -tyyppisen ryhmän, mutta se oli turhaa. Historiankokeestakin pääsee läpi helpommin kuin opettajien puolustuksesta - mainittakoon, että Anu "Blutgrätsche" Heinonen-Seppälän ei tarvinnut turvautua vankimpaan osaamiseensa. Opettajat olivat valmistautuneet finaaliin harjoittelemalla koko viikon murskavoittoja, ja taktiikka piti tälläkin kertaa. Lopputulos 4-0 ei tarjonnut kovin isoa tulosvetokerrointa, mutta ainakin bayernmünchenmäistä ylivoimaa.

Arttu ja Reetta vs. Romania.

Stadionin makuupaikat myytiin nopeasti loppuun.

Voittajat: 1A ja Spielführer Vesa "der Kaiser" Riihisalo.

"So sehen Sieger aus, shaalalaalala! Sooo sehen Sieger aus..."

Kallen virittämä tutka mittasi päivän kovapotkuisimmaksi Ketolan Timon.
Teksti: Jari
Kuvat: Anu, Kalle ja Jari

perjantai 17. toukokuuta 2013

Kansainvälinen koulupäivä

Lauantaina oli luvassa harvinaista herkkua, kun motivoituneiden oppilaiden unelma pidemmästä kouluviikosta toteutui: lauantain aamu-unet jäivät lyhyiksi, kun koulun väki osallistui kansainvälisyyskurssin järjestämään KV-päivään. Jos et ollut paikalla, kannattaa lukea tarkkaan, mitä kaikkea upeaa menetit!

KV-päivä starttasi yhteisellä ohjelmalla salissa. Ensimmäisenä estradille astuivat Milton ja Noora Borda. Uruguaysta kotoisin oleva Milton kertoi kokemuksistaan ”ulkomaalaisena Suomessa” -teeman alla Emmin ja Venlan haastatellessa. Milton puhui espanjaa, joten Noora-vaimo tulkkasi miehensä puheet suomeksi. Kielikylvyn jälkeen lavan valtasi Jooel Niittynen, joka kertoi Suomen Punaisen ristin toiminnasta konkreettisia esimerkkejä käyttäen. Koska istumista oli ollut lauantaiaamuun jo tarpeeksi, oli aika Julian ja Annin vetämälle aamujumpalle. Tämä nauruhermoja kutkuttava jumppa sai kaikkiin vauhtia, eikä istumisen aiheuttamasta lievästä puutumisesta ei ollut tietoakaan. Jumpan jälkeen olikin helppo jatkaa kansainvälisyyskurssilaisten järjestämille rasteille.


Haastattelussa Milton Borda.

Ketsuppitanssi à la Anni ja Julia.


KV-päivän rastivaihtoehtoina olivat eksoottiset ruoat, julistekilpailu, kierrätystaide, tietokilpailu, koru- ja kädentaidot sekä House of Democracy. Eksoottisissa ruuissa päästiin tekemisen makuun, sillä jokainen sai kokeilla sushin valmistamista ja sen jälkeen maistella omia tuotoksiaan. Kierrätystaiteessa askarreltiin paperista kukkia, kun taas koru- ja kädentaidoissa näprättiin ystävyyskoruja. Tietokilpailussa testattiin oppilaiden tietämystä ihmisoikeuksista, ja julistekilpailussa tehtiin rasismiaiheisia, kantaaottavia julisteita. House of Democracy -rastilla vierailleet saivat kokeilla, selviytyvätkö he portinvartioiden kiperistä kysymyksistä päästäkseen äänestämään – hankalasta tehtävästä suoriutuneet äänestäjät palkittiin tikkarilla. Kansainvälisyysteeman mukaisesti myös ruokailussa oli kansainvälinen, tarkemmin sanottuna kreikkalainen, tarjonta: ruokailijat pääsivät herkuttelemaan patongilla, tuorejuustolla, salaatilla, fetalla, tsatsikilla ja ohraisella kasvispadalla. 

Master Chef Teemu opastaa sushin tekemisessä.
Julistekilpailussa taiteiltiin mestariteoksia.

Ystävyyskorujen tekoa kädentaitorastilla.

Kun jokainen oli käynyt valitsemallaan kolmella rastilla ja nauttinut ruokalan eksoottisista antimista, päätettiin päivä yhteisellä kokoontumisella salissa. Salissa koottiin päivän tapahtumia yhteen ja palkittiin juliste- ja tietokilpailussa menestyneet. Tietokilpailun kinkkisissä – Jarin mukaan Petteri Mertala -tasoisissa – kysymyksissä parhaimman lottorivin valitsivat Frans Mäkelä ja Ilona Hämäläinen. Julistekilpailussa arvovaltaisen raadin valitsema paras juliste oli Frans Mäkelän ja Joel Markulan käsialaa. Onnistunut päivä päättyi ulkona Kallen huikeaan spektaakkeliin, jossa päivän aikana ennakkoluuloroskikseen päätyneet ennakkoluulot poltettiin.

Spektaakkelimainen lopetus: ennakkoluulomme haihtuivat savuna ilmaan.

Teksti: Anni ja Nelli
Kuvat: Jari