Amsterdamin monet kasvot

Vaikka Alankomaat mielletään usein varsin pieneksi valtioksi, sieltä löytyy paljon nähtävää ja koettavaa. Varsinkin pääkaupunki Amsterdam tarjoaa lukemattomia nähtävyyksiä matkailijoille eläintarhoista erilaisiin museoihin.  Varsinaisia luonnonnähtävyyksiä Amsterdamista ei juurikaan löydy, sillä lähes koko kaupunki on ihmisten luomaa ja ylläpitämää, mutta sen sijaan vanhat talot, kanavat, uusi arkkitehtuuri ja värikkäät katukuvat ovat Amsterdamin tunnusmerkki. Uskomme vakaasti, että emme pääse tylsistymään missään vaiheessa matkaamme lukuisten nähtävyyksien keskellä.

Anne Frankin talo on yksi Amsterdamin suosituimmista museoista, jossa on parhaimmillaan käynyt yli miljoona kävijää vuosittain.  Anne Frankin talo on siis talo, jossa juutalaistyttö Frank piileskeli saksalaisia toisen maailmansodan aikana vuosina 1942-1944, jolloin hän kirjoitti päiväkirjaansa ”kirjeitä” kuvitteelliselle ystävälleen, omaelämäkerrallisia ja vertauskuvallisia kertomuksia sekä alakuloisia satuja. Vaikka Frank joutui loppujen lopuksi piileskelystään huolimatta keskitysleirille, mistä ei enää palannut, hänen päiväkirjansa säilyi ja sen ensimmäinen painos ilmestyi jo vuonna 1947. Kirjan ilmestymisen jälkeen ihmisten mielenkiinto tähän ”piilotaloon”, jota Anne kutsui ”Salaiseksi siiveksi”, heräsi ja he alkoivat suojella sitä. Kun talo sai purkutuomion uuden tehtaan tieltä, perustettiin Anne Frankin säätiö, jonka päämääränä oli hankkia rakennus omistukseensa. Loppujen lopuksi säätiö sai talon lahjoituksena ja museo avattiin toukokuussa 1960. Museon tarkoituksena on kertoa Anne Frankin elämästä sekä eri ihmisryhmien sorrosta ja eriarvoisuudesta toisen maailmansodan aikana ja tällä hetkellä talossa on lisäksi nähtävissä alkuperäinen Frankin päiväkirja. 

Anne Frankin päiväkirjasta tuli symboli juutalaisvainoille, joiden uhrina hän itsekin menehtyi Bergen-Belsenin -keskitysleirillä. Alkuperäinen päiväkirja on nähtävillä museossa, joka perustettiin vuonna 1960.

Myös punaisten lyhtyjen aluetta voidaan pitää eräänlaisena nähtävyytenä sen maineesta huolimatta, sillä kyseisellä alueella järjestetään jopa opastettuja kiertokävelyitä turisteille. Punaisten lyhtyjen alue syntyi aikoinaan kanavien varsille, jonne merimiehet purkivat laivansa. Nykyään prostituutio on Alankomaissa laillista ja verollista liiketoimintaa: ilotytöt ovat alueen pääelinkeino, mutta lisäksi siellä harjoitetaan muitakin oheisbisneksiä, kuten stripteasebaareja. Punaisen värin käyttö prostituution symbolina on edelleen mysteeri, mutta siihen liittyy tarinoita.

Esimerkiksi kerrotaan, että erään kevytkenkäisen naisen vaatteisiin oli merkitty punainen kirjain, josta tuli myöhemmin ilotytön merkki. Alueen turvallisuutta on lisätty liikkuvilla poliisipartioilla, mutta silti alueeseen kannattaa suhtautua pienellä varauksella: taskuvarkaita kannattaa vältellä, eikä katukaupustelijoidenkaan kanssa kannata ruveta lähempään tuttavuuteen.

Amsterdamista puhutaan monien kiellettyjen asioiden luvattuna maana, sillä prostituution lisäksi muun muassa tiettyjen huumeiden myyminen ja käyttäminen on täysin laillista.

Myös eläinrakkaille ja kasveista kiinnostuneille löytyy Amsterdamista tarjontaa. Artis-zoo on lähes 200 vuotta vanha eläintarha, josta löytyy 700 eläin- ja 200 puulajia. Eläintarha käsittää lisäksi kasvitieteellisen puutarhan, geologisen museon, planetaarion ja perhostalon. Hortus-Botanicus on taas kasvitieteellinen puutarha, josta löytyy yli 6000 kasvilajia. Sen perustivat aikoinaan munkit, lääkärit ja kemistit kasvattaakseen erilaisia lääkekasveja. 

Artis-eläintarhasta voi löytää mitä mielenkiintoisimpia ystäviä.

Amsterdamia on kutsuttu myös pohjoisen Venetsiaksi, sillä kaupunki on useiden kanavien ympäröimä. Parhaimman kokonaiskuvan kaupungista saakin osallistumalla kanavaristeilyille. Erilaisia reittejä on paljon, joten kukin voi valita mieleisensä risteilyn: iltapäivän nähtävyysajelun tai romanttisen yöristeilyn, jonka tunnelmaa vielä lisäävät pimeässä hohtavat sillat. 

Amsterdamista löytyy monia yön pimeydessä hohtavia siltoja, joista tunnetuin on postikorteissakin aina esiintyvä Magere-brug –silta.

KVK/Terhi ja Janni