Kvk goes Vilnius

Ennen jokaista kansainvälisyyskurssin matkaa tulee valita matkakohde, ja opiskelijoiden kuultua taikasanat "Euroopan halvin hintataso", oli kohde jo valittu ja nenät suunnattiin kohti Vilnaa. Matkakohteena Vilna ei koitunut kummoiseksi, vettäkään ei satanut kuin kolmena päivänä neljästä. Mutta ainakin majoitukseen oli panostettu viime vuodesta, sillä majoituspaikka oli vaihtunut maailman surkeimmaksi tituleeratusta hostellista neljän tähden hotelliin.

Pakollinen ryhmäpotretti Gediminasin tornilla

Matkan hienoimmaksi päiväksi voidaan helposti nostaa opiskelijoiden ohjelmalla varustettu aurinkoinen lauantai, jolloin päätimme kierrellä Vilnaa kävellen. Kävelymatkan varrelta löytyi muun muassa 1300-luvulla kukkulan päälle rakennettu Gediminasin torni, josta on mitä upeimmat näköalat koko Vilnaan. Näköalojen ihailun ja kymmenien valokuvien lisäksi pääsimme nauttimaan vanhankaupungin arkkitehtuurista sekä pienistä kahviloista ja Užupisin kaupunginosasta, joka on erityisesti taiteilijoiden suosima "itsenäiseksi tasavallaksi" julistautunut alue, jonka itsenäisyypäivää vietetään aprillipäivänä. Turistikierroksen päätteenä suuntasimme kohti KGB-museota (Kansanmurhan uhrien museo), joka sijaitsee entisessä KGB:n päämajassa, jossa voi tutustua näyttelyiden lisäksi neuvostoaikaisiin vanki- ja kidutustyrmiin.

Opettajien päivänä, sunnuntaina, suuntasimme Liettuan pääkaupungista kohti liettulaisten pääkaupunkia, Kaunasia. Jos junamatkalla kohti Kaunasia sattui vilkaisemaan ulos ikkunasta, saattoi havaita selkeästi maan kehittyneisyyserot kaupunkien ja maaseudun välillä. Kaunasiin päästyämme huomasimme päivän valitettavasti olevan hieman sateinen ja tajusimme, että on sunnuntai eli pyhä, jonka vuoksi jopa 1,5 km pitkä vilkkaana tunnettu ostoskatukin ammotti tyhjyyttään. Päämäärättömän kävelyn jälkeen päädyimme syömään, ja osa opiskelijoista pääsi nauttimaan tyypillisistä liettulaisista ruoista, kuten zeppelineistä (perunamassaa, jonka sisällä lihaa) sekä siankorvista. Vatsat täynnä päämäärätön kävely jatkui Kaunasin linnan (myös suljettu) kautta kohti ostoskeskusta, joka kaikkien yllätykseksi oli auki. Opettajien saatua kofeiinivajeensa täytettyä jatkettiin kävelyä vielä hieman kohti juna-asemaa ja Vilnaa. Illalla Vilnassa suuntasimme vielä yhdessä syömään italialaiseen ravintolaan, josta olivat mielissään erityisesti ne, joille siankorvat eivät aiemmin päivällä maistuneet.

Kaunaksen vilkas ostoskatu sunnuntai-iltapäivänä

"Užupisin tasavalta"

Viimeinen päivä oli opiskelijoiden osalta pyhitetty täysin shoppailulle opettajien suunnatessa kohti Trakain linnaa. Vaatteiden ollessa hieman Suomen hintatasoa edullisempia löysi osa opiskelijoista käytettävää viimeisillekin matkarahoilleen ja sai siten matkalaukustakin tyhjät tilat käytettyä. Vaatteiden edullisuuden lisäksi Liettuassa pääsee nauttimaan upean näköisistä sekä makuisista ravintola-annoksista lähes pilkkahintaan, eikä edes opiskelijoiden tarvitse pihistellä tilaamalla aina ruokalistan edullisinta vaihtoehtoa.

Vaikka viimeisen päivän räntäsade nosti matkamme kvk-reissujen kylmimmäksi matkaksi ikinä, ja Anu vannoi jo ensi vuoden matkaajien suuntaavan Kanarialle, ei matka aivan turha ja tyhjänpäiväinen ollut. Vaikka Liettua onkin pieni maa, on siellä valtavasti nähtävää, eikä yksi viikonloppu riitä millään kattamaan kaikkea. Ehkäpa siis Anu pääsee nauttimaan räntäsateesta lähivuosina uudelleen.

Teksti: Jasmin

Kuvat: Anu & Jasmin