Suomen kesä paljasti kuitenkin jo matkan aikana oikean karvansa: Helsingissä aurinko oli tuntematon käsite. Sää ei kuitenkaan mieltä madaltanut, eikä iloinen puheensorina ehtinyt taukoamaan bussimatkan aikana.
Helsinkiin päästyämme ensimmäiseksi etapiksi muodostui vessojen löytäminen, ja Kampin vessat poistivat niitä käyttäneiden viattomien ihmisparkojen viimeisenkin uskon ihmisyyteen. Kun vessojen aiheuttamat traumat oli puitu läpi, lähdimme liikkeelle Petterin ja Veskun johdolla päämäränämme Rautatientori.
Rautatientorilla kurssilaiset päästettiin vapaasti kiertelemään festivaalialuetta ja haaste heitettiin ilmaan: kuka löytäisi eksoottisempaa ruokaa kuin Petteri?
 |
| Paistettu pho ja kevätkääryleet maistuivat bussimatkan jälkeen |
Vaikka mahdollisuus eksoottisten ruokien nauttimiseen oli suuri, löysivät muutamat kurssilaiset itsensä vohvelikojun luota. Kuuleman mukaan myös satunnaisessa ruokakojussa tarjolla ollut tulinen chilikastike oli ollut liikaa nimeltämainitsemattoman miesopettajan makuhermoille.
 |
| Scandinavian Music Group veti suuren määrän yleisöä Savanni-lavan ääreen |
 |
| Äänessä Soeung Saroeun |
Scandinavian Music Groupin ja ruoan voimin siirryimme Taiga-lavan äärelle kuuntelemaan Mitä kuuluu Kambodzaan -keskustelua, jossa kerrottiin maan viimeaikaisesta kehityksestä ja kansalaisyhteiskunnan haasteista. Keskustelun jälkeen suunta vaihtui Mekong-lavan puoleen kohti Energia ja talous -päättäjäpaneelia, jossa kansanedustajat ja puolueiden puheenjohtajat keskustelivat YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.
Lopuksi kiersimme Mahdollisuuksien torin lukuisia järjestöpisteitä. Tämän osuuden läpi kurssilaiset halusivat raivata tiensä nopeasti: kierroksen jälkeen oli luvassa vapaus. Kurssilaiset jättivät Rautatientorin ympäristöineen nopeasti taakseen hajaantuen ympäri Helsinkiä, silmissään Burker Kingin ja Starbucksin aiheuttama loisto.
Ja mikäli allekirjoittanut ei jäänyt paitsi suurista kruunajaisista, kuuluu eksoottisimman ruoan löytäjän titteli yhä Petterille.
Aliina ja Aina / KVK
Niin kuuluu. Hello Africa ja terve Myanmar!
VastaaPoistaPetteri