Huiden Survival Kit!

Pitkään kansainvälisyyskurssille pakollisen blogikirjoituksen aihetta pohdittuamme päädyimme ajelehtimaan Madventuresin sivuille. Sieltä löysimme eräänlaisen survival pack –varustelistan, jonka avulla ”pitäisi selvitä melkein missä tahansa mukavasti”. Otimme haasteen vastaan, ja päätimme soveltaa osaa tarvikkeista ääriolosuhteisiin – Huittisten vaihteleviin oloihin. Kahtena ulkopaikkakuntalaisena voinemmekin näin ollen kertoa täysin objektiivisesti, mitä kaikkea tarvitseekaan selvitäkseen edes lyhyemmästä matkasta Huidessa.

Päiväreppu tai olkalaukku - Kaikki oleellinen kerralla mukana – helppo vaihtaa kaupungin kulttuurikierrokselta yöelämään sopivaksi!

Makuupussi – Hyödyllinen varuste, jos haluat päästä kokemaan rentouttavan yön penkillä tai jopa ojan pohjalla nukkuen. Ei toki välttämätön, jos haluat tutustua perisuomalaiseen nukkumistapaan aivan ruohonjuuritasolta. Makuupussi on kätevä myös silloin, jos haluat olla paikallisen kebabbilan päivän ensimmäinen asiakas: suuren suosion vuoksi jonotus voi joskus vaatia yön viettämistä ruokapaikan terassilla.

Riippumatto – On hieno ajatus uinua viidakossa vuode eksoottisiin puihin kiinnitettyinä, mutta paikallistasolla riippumaton voi kiinnittää vaikkapa liikenneympyrässä patsaan ja katulampun väliin ja näin ollen koisia kulttuurimonumentin keskiössä.

Taskulamppu – Joskus pitkälle venähtäneen sekeilyn jälkeen yö ja pimeys saattavat yllättää ajankulun menettäneen bilehileen. Taskulamppu on oiva väline, kun yrittää löytää autonsa ”satojen” samanlaisten joukosta. Jos auto ei jostain syystä olekaan sopiva kulkuväline, on turvauduttava omiin (tai toisen) jalkoihin. Taskulampun avulla pystyy myös tarvittaessa morsettamaan.

Fleece-takki – Kun on käveltävä kylmässä yössä grilliltä makkaraperunoiden jälkeen kotiin, voi säästyä paleltumiskuolemalta – näillä extreme-alueilla ei nautita paikallisbussien luksuksesta.

Munalukko – Huidessa pyöräily on hyvin yleistä, ja joillakin oman pyörän katoaminen saattaa joissakin valitettavissa tilanteissa estää esim. töihin tai kouluun pääsemisen. Tällaisen erittäin kamalan ja harmittavan tilanteen estämiseksi munalukon käyttö pyörässä on erittäin suositeltavaa. Sitä voidaan oikeastaan suositella moniin muihinkin tilanteisiin: jos esimerkiksi haluat lukita uuden, omasta mielestäsi upean, autosi avaimet varmaan paikkaan tai haluat varmistaa eväidesi koskemattomuuden.

Jalkineet – Kumpparit ovat vuodesta toiseen in. Ne jalassa olet aina valmis hyppäämään läheiseen puskaan poimimaan marjoja!

Lantiomallinen rahavyö – Madventuresin mukaan tilaa on oltava passille, lentolipuille, korteille ja ”isoille hilloille”. Huittisissa riittänee, että mukana on jonkinlaiset henkkarit, alekuponki lähimpään rautakauppaan ja pari kolikkoa. Vyölaukun paras puoli on kuitenkin sen ikuinen tyylikkyys.

Sandaalit – Arskan (ei Schwarzeneggerin vaan auringon) esiintyessä pari kertaa vuodessa on kivempi tallustaa valkoisiin tennissukkiin verhotut varpaat sandaaleissa kuin talvitöppösissä. ”Socks in sandals” on lisäksi Huittisten alueella vuodesta toiseen villitsevä muoti-ilmiö.

Roudarinteippiä – Kuuluisa jesari pelastaa tilanteesta kuin tilanteesta. Haluatko hiljentää matkatoverin? Onnistuu. Pitääkö rakentaa äkkiä sateensuoja muutamien oksien varaan? Ei hätää. Hajosiko matkalaukku? Ja taas pysyy kasassa. Vai tuliko bemarin kylkeen ikävä naarmu? Eipä näy enää!

MP3-soitin – Matkamusiikki luo tunnelmaa juhannuksena metsissä rämpiessä. Vaihtoehtoisesti laittamalla napit korviin voi myös välttyä muiden kanssa kommunikoimiselta.

Alkuperäisempi ja kattavampi lista löytyy täältä: http://www.madventures.tv/fi/downloads/KSO_sivut_80-81.pdf

Terhi & Reetta

Wanhat vuosimallia 2014

Kiireisen viikon kruunasi jälleen silmiä hivelevä kattaus kauneutta ja komeutta, kun lukion wanhat valtasivat Huhkolinnan parketin (tai no muovimaton). Tänä vuonna päivän loistokkuutta ei vähentänyt yhtään sekään, että samalla juhlistettiin ystävänpäivää.

Silmiä häikäisevät timanttiunelmat ja hohtavan valkoiset pingviinikaulukset etenivät rytmikkäästi kohti päämäärää: lukion vanhimpien opiskelijoiden oikeuksia. Huomautettakoon, että muutamat ryhmää täydentäneet ykkösen pojat eivät vielä pääse näistä eduista nauttimaan. 

Jälleen kerran wanhat onnistuivat tavoitteessaan erittäin tyylikkäästi. Prinsessapäiväänsä jo kauan odottaneet tytöt häikäisivät katsojat kauneudellaan ja parkettien partaveitset rennon letkeällä menollaan. Kyllä sitä täytyy hattua nostaa liikunnan opettajille (Samille ja Sannalle), jotka taikoivat jokaisesta wanhasta uljaan tanssitaiturin. Tämän vuoden uutuutena voidaan mainita Säkkijärven polkka, joka oli kokenut Ellan, Sofian ja Jenni A:n käsittelyssä melkoisen makeoverin. Eikä missään tapauksessa pidä vähätellä väliaikatrion - Sampon, Joonan ja Jonnen - vetoa klassikkobiisistä Do you wanna dance!

Pidemmittä turinoitta kuvat kertovat enemmän kuin yksikään sana:

Teksti: Naatula

Kuvat: Heinonen-Seppälä

Varpus-Jaska, Kippari-Kalle, Ariel ja kumppanit

Tarkkaan harkittu teema: löytyy.
Perinteiset esitykset: check.
Opettajien haaste: cheek.
Abivideo: tietysti.

Miksi muuttaa hyväksi havaittua kaavaa? Abit vuosikertaa 2014 eivät rikkoneet rajoja, mutta toteuttivat perinteisenmakuiset komeat penkkarit hyvällä huumorilla. Etenkin kostyymikavalkadi oli luultavasti näyttävin allekirjoittaneen Lalu-uran aikana, kun Pirate Partyyn marssi merirosvoja Karibialta, Mikä-mikä-maasta, Somaliasta, unohtamatta tietenkään arktiksen aktivisteja tai Kippari-Kallea kavereineen. Päivän kuningatar oli kuitenkin pieni merenneito.

Poikkeuksellisen pirullinen oli vain opettajien haaste, jossa kilvoiteltiin Miss Lalu 2014 -tittelistä. Palaan tähän sitten joskus myöhemmin, kun/jos olen päässyt yli tapahtuneesta. Mainittakoon kuitenkin, että jos joku halua tuntea tulevansa puulla päähän lyödyksi, kannattaa pyytää Saana (kuka muu muka?) asialle.

Abivideo oli loistelias sekä toteutukseltaan että huumoriltaan. Arvostimme erityisesti luonnerooleihin valittuja ryhmänohjaajien esittäjiä, äärettömän tarkkaa uhrien havainnointia ja purevaa parodiaa.

Lopuksi todettakoon, että kaksi @Lauttakylnlukio'n twiittiä pääsi läpi Yle Uutisten #penkkarikuva-kavalkadiin: Ariel alias Anni sekä tämä somessa levinnyt ja mainetta niittänyt missipotretti. Siihen ei varmaan moni lukio pystynyt, mutta Lalussahan kaikki on mahdollista...

 

Teksti: Jari, joka sai taas karkista päähän

Kuvat: Anu ja Jari

Once upon a time in Pori

Last Friday, early (aka 8.30 AM) in the morning, our journey began. The Comenius YES project and entrepreneurship course’s students were headed to Pori to a fair of young entrepreneurs, and after about an hour of sitting in a bus we dashed inside, filled with excitement.

The cool backseat gang

It took us approximately two minutes to walk through the hallway from one side of the building to another. The question was immediately thrown in the air: “Are we supposed to spend a few hours in here?” And yes, yes we were.

Well, maybe it wasn’t all that dramatic. There wasn’t too much people introducing their business ideas but we decided to go through the ones that seemed to have something to show us. Totally worth it: we (almost) learnt  how to play a new card game, met a girl who used recycled materials and hired unemployed people and even saw clocks made of so-very-popular Matti & Teppo vinyls. We also saw some iPhone covers. And handmade lip blams. And iPhone covers. And learned how to take care of snowboards. Oh, and did I mention that someone sold iPhone covers?

Not all of the ideas were too inspirational or fortune makers, but by talking with entrepreneurs of our own age we learned a thing or two. Maybe having lunch at Subway wasn’t the highlight of the day after all.

Omg phone covers!

The game we never learnt to play...