Abien lähdettyä Wanhat valloittivat parketin Wanhaintansseissa. Ks. kuvagalleria.
Varsinainen juttu päivän kohokohdista tulossa myöhemmin.
perjantai 17. helmikuuta 2017
LaLu made great again!
Tänä vuonna penkkareita juhlittiin LaLuwoodissa superjulkkisten kanssa. Mukana olivat muun muassa Madonna, Spice girls, Kiss, Kardashianit, Tuksu, The Boss, kuolleista herännyt Diana ja juontajan roolia hoitanut Britney, joka ei kuitenkaan voinut esiintyä, koska taustanauhat eivät olleet kunnossa. Arvovieraista paikalle ehtivät Donald Trumpin lisäksi myös Barack Obama ja kakkoseksi vaaleissa jäänyt Clinton, mutta myös kaikille yllätyksenä paikalle hiippaili Putin itänaapurista. Eikä tietenkään pidä unohtaa suomalaisia ikuisuustähtiä Uunoa ja Nykästä.
Punaista mattoa pitkin VIP-paikoille käveli myös runsas joukko opettajia, jotka olivat otettuja aamiaistarjoilusta.
Kun muodollisuudet saatiin hoidettu alta, päästiin juhlan varsinaiseen tarkoitukseen - abivideon julkistamiseen. Video saavutti välittömästi ennätysyleisön suosion. Sille odotetaan suuria lipputuloja heti julkaisuviikonlopulta.
Ohjelma päätti LaLun mahtavuudesta kertova lauluesitys - LaLu made great again!
keskiviikko 1. helmikuuta 2017
Kalle Campione!
Kuningas on kuollut, eläköön kuningas! Lukion urheiluturnausten mestarien luetteloon saatiin lentopallossa uusi nimi, kun Kalle kaappasi ensimmäisen pokaalinsa 1A:n kanssa. Lopputulos oli hivenen yllättävä mutta kiistatta ansaittu. Spekuloitavaa on lähinnä siitä, mikä osuus oli Kallen hämmentävällä, tajunnat räjäyttävällä performanssilla turnauksen aikana.
Abien lohkon 3B voittikin ilmeisesti suuremmitta ongelmitta. Yllätysten listaan liitettäköön hallitsevien mestareiden, Lassen 3C:n jääminen nollille. Syyksi epäiltiin Lassen tavaramerkin "Älä mulle syötä!" -paidan katoamista.
Ykkösten riehuminen Huhkolinnassa oli 1A:n suvereenia hallintaa: kaksi voittoa ja jatkoon. Mainittakoon, että 1B:llä on perustettu Huippu-urheilun muutostyöryhmä analysoimaan romahdusta ja laatimaan uudet metodit. Saimmekin jo materiaalia 1B:n post-traumaattiselta harjoitusleiriltä:
Kakkoset puolestaan tahivat ottelunsa kanssa niin pitkään, että Jussi joutui jo soveltamaan turnauskaaviota. Niinpä välierä olikin kaaviosta poiketen 1A - 3B, ja se jää lentopallon historiaan eeppisenä taisteluna. 1A voitti poikien erän 15-12, mutta tyttöjen erässä ratkaisua ei tahtonut löytyä mistään. Vasta N:nnes eräpallo toi ratkaisun, ja 21-19 vei Kallen rytmiryhmän finaaliin.
Perinteinen Grande Finale opettajien ja oppilaskunnan Dream Teamin oli selvästi tasaisempi kuin viime vuonna, mutta niin vain voittajaksi selvisi jälleen...
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin täältä Garmisch-Partenkirchenin mäkimontusta.
Teksti: Jari
Kuvat: hallitus ja Nina
Mutta aloitetaanpa alusta. Turnauspäivän aamu oli pahaenteinen, kun Jussi kuljeskeli koulun käytävillä pokaali kourassaan. Virallisesti kyse oli pokaalin ehostuksesta, mutta saahan sitä henkistä sodankäyntiä kutsua miksi haluaa, varsinkin näinä "vaihtoehtoisten faktojen" aikoina. Turnausjärjestelmäkin oli sellainen, että "El Comandante" passitti kaikki muut paitsi abit muualle pelaamaan - kenties välttääkseen silminnäkijät abien peleistä.1A:n ryhmänohjaaja valmiina turnaukseen! OH pic.twitter.com/HKb8A6jZJt— Lauttakylän lukio (@Lauttakylnlukio) 26. tammikuuta 2017
Abien lohkon 3B voittikin ilmeisesti suuremmitta ongelmitta. Yllätysten listaan liitettäköön hallitsevien mestareiden, Lassen 3C:n jääminen nollille. Syyksi epäiltiin Lassen tavaramerkin "Älä mulle syötä!" -paidan katoamista.
Ykkösten riehuminen Huhkolinnassa oli 1A:n suvereenia hallintaa: kaksi voittoa ja jatkoon. Mainittakoon, että 1B:llä on perustettu Huippu-urheilun muutostyöryhmä analysoimaan romahdusta ja laatimaan uudet metodit. Saimmekin jo materiaalia 1B:n post-traumaattiselta harjoitusleiriltä:
Kakkoset puolestaan tahivat ottelunsa kanssa niin pitkään, että Jussi joutui jo soveltamaan turnauskaaviota. Niinpä välierä olikin kaaviosta poiketen 1A - 3B, ja se jää lentopallon historiaan eeppisenä taisteluna. 1A voitti poikien erän 15-12, mutta tyttöjen erässä ratkaisua ei tahtonut löytyä mistään. Vasta N:nnes eräpallo toi ratkaisun, ja 21-19 vei Kallen rytmiryhmän finaaliin.
Loppuotteluun saatiin lopulta taipaleiden takaa paikalle 2A. Liekö sitten raskas matka sekä aikaero Hayon ja lukion salin välillä painanut jaloissa, sillä 1A vei pelin tyylitellen 15-5, 15-6. Voittajien kuvaa ei liene missään, mutta Kallen nähneet varmaankin tallensivat tilanteen pitkäaikaismuistiinsa. Ottelun virallinen pöytäkirja sentään on tallella:#1A taitaa olla finaalissa pic.twitter.com/4n0zhOSBWk— Lauttakylän lukio (@Lauttakylnlukio) 26. tammikuuta 2017
Perinteinen Grande Finale opettajien ja oppilaskunnan Dream Teamin oli selvästi tasaisempi kuin viime vuonna, mutta niin vain voittajaksi selvisi jälleen...
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin täältä Garmisch-Partenkirchenin mäkimontusta.
Teksti: Jari
Kuvat: hallitus ja Nina
perjantai 20. tammikuuta 2017
Itsenäisyyspäivä Satakuntalaisen Osakunnan kanssa
6.12 pääsimme edustamaan Lalua Satakuntalaisen Osakunnan järjestämiin sitseihin Ylioppilastalolle. Päivään kuului myös osallistuminen ylioppilaiden soihtukulkueeseen sekä tietenkin jatkot.
Päivä alkoi osakunnan talolta valmistautuen illan sitsejä eli osakunnan juhlia varten. Ennen niitä osallistuimme kuitenkin ylioppilaiden soihtukulkueeseen, jonka aikana lauloimme ja vilkutimme myös presidenttiparille.
Tähän väliin vielä mainittakoon, että sitsit ovat siis akateeminen pöytäjuhla. Juhlaan kuuluu yleensä kolmen ruokalajin illallinen juomineen, mutta syömään sitseille ei mennä. Suurimmassa pääpainossa on laulaminen, mikä jatkuu alkuruuasta jälkiruokaan. Onneksi sentään sitseillä jokaisella on yleensä oma laulukirja, ja hukassa olevat abiturientitkin saivat kirjat lainaan. Kun ensimmäinen laulu oli saatu päätökseen, kajahti siihen mahdollisesti oma lisäsäkeistönsä, jota tietenkään ei löytynyt kirjasta.
Sitsit saattavat kuulostaa hienoilta ja erittäin sivistyneiltä pönötysjuhlilta, mutta väitämme ettei lukiossa pääse törmäämään yhtä hauskoihin juhliin. Jo poisjääneet lukiopippalot eivät missään komeudessaan vetäisi vertoja opiskeluelämän parhaimpaan puoleen.
Vaikka vierailu osakunnalla olikin pikainen, niin sen aikana ehti tutustua sopivissa määrin osakuntalaisten toimintaan. Asunnot sijaitsevat Helsingin ydinkeskustassa ja vuokra on käsittämättömän sopiva Helsinkiin muuttavalle opiskelijalle. Ennen kaikkea kuitenkin osakunta toimii eräänlaisena tukiverkkona kaupunkiin muuttavalle. Eri aineita opiskelevat viettävät aikaa yhdessä ja järjestävät yhteistä toimintaa. Osakuntaa voisi verrata kotiin kaukana kotoa. Joten jos olet harkinnut pääkaupunkiseudulle muuttamista, niin suosittelisimme lämpimästi Satakuntalaiseen Osakuntaan tutustumista.
Katariina Tuomisto, Kukka Mattila
perjantai 13. tammikuuta 2017
Tulkoon valo ja tulkoon Salo!
Kun Jani-Matti Salo näytti diaesityksenä omaa elämäntyötään, Vuoden Lalu -gaala oli huipussaan. Taululla oli nähtävissä toinen toistaan hämmästyttävimpiä teoksia aina Suttilan metsistä Prahan keskustaan. Valo ja ääni on kuljettanut vuoden Laluksi valittua miestä 23 maahan, tai niin kuin Salo itse sanoi: "Valo on tapa nähdä maailmaa." Hänen kohdallaan lauseella on monta merkitystä.
Taiteen maisteri Jani-Matti Salo (s. 1984) on ammatiltaan valo- ja äänisuunnittelija, joka työskentelee niin Kiasma-teatterissa kuin freelancerinakin erilaisissa projekteissa. Hänen tuotantoonsa kannattaa perehtyä täällä, koska edes suomen kielen sanavarasto ei tee oikeutta tuotannon visuaalisuudelle. Salon elämänpolku ei ollut ehkä aivan tyypillinen lukiolaiselle mutta hyvä osoitus siitä, mihin kaikkeen lukiokoulutus luo pohjan. Salo muistuttikin siitä, miten elämä voi yllättää, joten kannattaa ottaa oppia kaikista kouluaineista.
Toisaalta tuli ilmi, että kiinnostus alaan oli olemassa jo lapsena. "En tiedä valitsinko itse ammattini vai valitsiko se minut", Salo pähkäili. Urakehitys vahvistui Lalussa, jossa sai "touhuta vapaasti ja tukea kaikenlaiselle". Oppilaskunnan hallituksessa ja erilaisissa projekteissa hurahti aikaa, mutta samalla niissä oppi yhteistyötä. Sitä Salo pitikin tärkeimpänä lukiossa oppimanaan asiana.
Salo kiitteli myös huittislaista hulluutta, joka mahdollisti monenlaista, kuten breakdancen suosion paikkakunnalla. Piti vain uskaltaa. Vuoden Lalu muistutti, kuinka tärkeää on tehdä sitä, mikä todella kiinnostaa. Salon sanoin: intohimo on matkaopas itseen.
Vuoden Lalut:
2016 Annika Saarikko
2017 Jani-Matti Salo
Teksti: Jari
Kuvat: Anu
Taiteen maisteri Jani-Matti Salo (s. 1984) on ammatiltaan valo- ja äänisuunnittelija, joka työskentelee niin Kiasma-teatterissa kuin freelancerinakin erilaisissa projekteissa. Hänen tuotantoonsa kannattaa perehtyä täällä, koska edes suomen kielen sanavarasto ei tee oikeutta tuotannon visuaalisuudelle. Salon elämänpolku ei ollut ehkä aivan tyypillinen lukiolaiselle mutta hyvä osoitus siitä, mihin kaikkeen lukiokoulutus luo pohjan. Salo muistuttikin siitä, miten elämä voi yllättää, joten kannattaa ottaa oppia kaikista kouluaineista.
Toisaalta tuli ilmi, että kiinnostus alaan oli olemassa jo lapsena. "En tiedä valitsinko itse ammattini vai valitsiko se minut", Salo pähkäili. Urakehitys vahvistui Lalussa, jossa sai "touhuta vapaasti ja tukea kaikenlaiselle". Oppilaskunnan hallituksessa ja erilaisissa projekteissa hurahti aikaa, mutta samalla niissä oppi yhteistyötä. Sitä Salo pitikin tärkeimpänä lukiossa oppimanaan asiana.
Salo kiitteli myös huittislaista hulluutta, joka mahdollisti monenlaista, kuten breakdancen suosion paikkakunnalla. Piti vain uskaltaa. Vuoden Lalu muistutti, kuinka tärkeää on tehdä sitä, mikä todella kiinnostaa. Salon sanoin: intohimo on matkaopas itseen.
Vuoden Lalut:
2016 Annika Saarikko
2017 Jani-Matti Salo
Teksti: Jari
Kuvat: Anu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)