Barbeja ja pikkuautoja

3.10.2012 järjestetyssä taksvärkissä kerättiin rahaa Satakunnan keskussairaalan lasten poliklinikan infektio-osastolle (nimihirviö oikein). Yhdessä tuumin lähdimme viemään lahjoitusta ja suuntasimmekin hallituksen puheenjohtajan auton tiistaiaamuna kohti Poria. Tuolle luvatulle barbien ja pikkuautojen ostoretkelle lähtivät koulumme tietysti parhaimmat leluasiantuntijat; Petra, Heli, Aleksi, Pete ja Mia. Takakontin paikat olivat varattu kolmelle speciaalille ”matkustajalle”: Kontissa matkasi kolme valkoista Väkisen syöttötuolia, joita osastolle oltiin pyydetty erityisesti ostamaan. Tämä leikkikaluista kaiken tietävä eliittimme matkasi Mikkolan Prismaan, jossa parkkeerasimme kätevästi perheparkkiin. Luonnollisesti, olihan kyydissämme sentään kolme syöttötuolia ja yksi alaikäinen.

Tässä kuvassa näette Barbeista sekaisin menneen mieshenkilön. Valinnan vaikeus taisi yllättää…

Prismassa shoppailtiin ja shoppailtiin ja vielä vähän shoppailtiin. Kärryihin kasattiin niin pikkuautoja kuin barbejakin. Palapelejä, lätkäkortteja sekä vauvojen sänkyihin kiinnitettäviä mobileja (tietämättömille; ne on sellasia, mistä roikkuu kaikkia kivoja härpäkkeitä ja niitä ne vauvat sitten tapittelee ja leikkii niillä, kun makoilevat sängyissään tuhisten). 

Eräs nimeltä mainitsematon Aleksi kuitenkin löysi itsensä piakkoin jostain aivan muualta kuin leluhyllyiltä. Mutta hyväähän Aleksi vain tarkoitti. Sääli vain, ettei budjettimme ihan riittänyt kattamaan sairaalalle näitä Aleksin testaamia iPadeja.

Prisma-kierroksen jälkeen tiimiläiset päättivät täyttää vatsansa, omakustanteisesti tietenkin. Ruokapaikalla laskimme vielä Prismasta jäljelle jääneen rahasumman, jonka päätimme käyttää Citymarketin mobileihin. Citymarketista lähdimme suunnattoman tavaralastin turvin Satakunnan keskussairaalalle. Porissa ajaminen ei hetkauttanut kuskina toiminutta puheenjohtajaamme ja parkkipaikkakin löydettiin suht’ läheltä pääovea. Viimeiset roposet käytettiin nekin sairaalan hyväksi, nimittäin lippuautomaattiin, jolla saimme parkkiaikaa runsaasti. Sairaalassa meidät otettiin lämmöllä vastaan ja pääsimme (tai siis menimme) opastetulle kierrokselle sairaalan syövereihin. Vaihdoimme kierroksen jälkeen muutamia sanoja osaston erään lastenlääkärin, Marketta Juntusen, kanssa, joka on myös alla olevassa kuvassa. Päivä oli kaikin puolin onnistunut ja kovasti kiittelivät, kuinka hienoa on, että me (niin, me kaikki ykköset ja kakkoset ja abit) olemme lasten asialla! 

 Kameran takana oli koko päivän ajan Petra, meitä ympäri Poria ajelutti Pete, navigaattorina toimi Pori-asiantuntija Heli, matkamusiikin hoiti Aleksi ja blogikirjoituksen kirjoitti Mia

Taakse poistu!

Tiistaina niin rauhallisissa merkeissä alkaneeseen oppituntiin tuli yllättävä käänne, kun koko koulun väki komennettiin ulos: kuulutuksen mukaan rappukäytävässä oli savua. Ihan elämää suurempaa dramatiikkaa tilanteessa ei sentään ollut, vaan yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa harjoiteltiin poistumista mahdollisia vaaratilanteita varten.

Mallikkaasti sujuneen poistumisen jälkeen pelastuslaitoksen väki opasti toimimaan vaaratilanteissa. Palomestari Jari Eno luennoi paloturvallisuudesta, ja ulkona palomiehet opettivat sammutinten käyttöä ja oikeaa sammutustekniikkaa.

Kas näin toimii sammutin...

 ...ja näin lehtori Riihisalo oikeaoppisesti ja pelottomasti taltuttaa roihuavan liekkimeren.

 

Hupaisa retki Villa Maireaan

Hei ahkerat lukiolaiset ja ihanat opettajat!

Meidän kuviksen 2 kurssi matkasi keskiviikkona 31.10.2012 Noormarkussa sijaitsevaan Villa Maireaan. Lähtö starttasi aikaisin aamulla n. 10.45. Matka Noormarkkuun sujui vikkelästi keskustellen mm. vanhojen tansseista ja viikonloppusuunnitelmista.

Saavuimme perille joskus puolen päivän paikkeilla, vaikka eksyimmekin kerran reitillä. Joskus oikea reitti voi olla myös pienen pieni tie. Bussi heivasi meidät SUUREN mäen alapuolelle ja menikin pieni tovi taapertaessa mäen päälle. Mäen päällä oltua oli kuningasolo ja henki suorastaan salpautui katsoessa Villa Maireaa, tuota Alvar ja Aino Aallon suunnittelemaa upeaa rakennusta.

Astuessamme sisälle luksusasuntoon jouduimme riisumaan meidän likaiset kenkämme ja vaihtamaan ne sisätilakenkiin. Esittelykierrosta varten meitä pyydettiin myös jättämään laukut ja muu irtaimisto naulakoille. Vaarana oli, että irtotavarat saattaisivat vahingossa tiputtaa lattialle tai muutoin vaurioittaa kalliita tauluja ja taideteoksia.

Näky oli huima tuossa 30-luvulla rakennetussa ökytalossa. Tila oli avara ja seinät olivat lähes sama asia kuin ikkunat. Siellä missä oli seinää, koristi vaatimaton Picasso tai muu kallis taulu. Rakennuksen irtaimisto oli lähes kokonaan uniikkia tavaraa, itsensä Aino Aallon suunnittelemaa. Kattoon oli käytetty paineilmavaihtoa eli kattoon oli tehty noin 52 000 reikää, jotta ilma vaihtuisi tasaisesti. (Jos tiedätte miltä termiitin tekemät reiät näyttävät, saatte hyvän kuvan.)

Tunnin aikana, jonka vietimme tuossa kalliissa "taideteoksessa", näimme olohuoneen, ruokasalin, talvipuutarhan ja saimme kurkata kirjastohuoneeseen. Jokaista huonetta koristi erilaiset taideteokset ja taulut. Tämä tekee lähes mahdottomaksi määrittämään talon arvon. Olisimme tahtoneet nähdä myös yläkerran ja Anu olisi halunnut keittiöön. Näitä tiloja emme kuitenkaan nähneet, sillä talon omistajat olivat kieltäneet nämä alueet yleisöltä, sillä Villa Maireaa käytetään myös asumiseen.

Paluumatka sujui melko rauhallisesti. Hiljaisuutta riitti, tosin sitä säesti silloin tällöin kuorsaajat. Ohessa kuvia. (Olemme pahoillamme, ettei kuvia Villa Maireasta löydy kuin yksi kappale ja sekin ulkoa, sillä kuvaaminen sisällä oli kielletty.)

Terveisin priimusoppilaat

Janne S&Tommi K

Ysien tutustumispäivä

Pari viikkoa sitten koulumme käytävät täyttyi Pellonpuiston yhdeksäsluokkalaisista, tuutoreista ja järjestetyistä tehtävä pisteistä. Meidän tuutoreiden tehtävänä oli perehdyttää näitä -97 vuosimallia olevia tyttöjä ja poikia lukion ihaniin saloihin hauskojen tehtäväpisteiden avulla.

Vierailijat joutuivat Kemia kohdassa käytännön harjoitukseen ja miettimään miksi liuos muuttaa väriään. Biologia osuudessa heidät laitettiin tietokilpailuun, jonka kysymyksiin suurin osa löysi vastauksen helposti. Uskonnon pisteessä piti eri uskonnot yhdistää symboleihinsa ja pyhiin kirjoihinsa ja näiden yhdistäminen tuotti monilla vaikeuksia. Sehän on aivan ymmärrettävää sillä eihän yläasteella puhuta sikhiläisyydestä tai sintolaisuudesta. Fysiikan pisteessä oppilaat pääsivät kaikki koettamaan mikä heidän ponnistusvoima on. Pitkän matematiikan pisteessä oppilaiden piti ratkaista kolme tehtävää jotka olivat itseasiassa aika helppoja eikä oppilaat tainneet saada oikeaa kuvaa pitkästä matikasta, mutta onneksi veimme osan seuraamaan Marttilan opettamaa pitkän matikan tuntia jos vaikka siitä olisi saanut jotain käsitystä. Äidinkielen rastilla oli maalaus josta piti kertoa mahdollisimman yksityiskohtaiseksi. Kaiken näköistä oppilaat keksivät ja joillain oli vaikeuksia keksiä mitään. Onneksi aina jotain lappuihin, jotka laitettiin kuvan viereen, saatiin jotain kirjoitettua. Mia ja Aleksi olivat nähneet suurta vaivaa suunnitellessaan kielten esittelyä. He olivat luoneet loistavan videon jossa lukiomme oppilaat kertoivat kielistä eri kielillä muun muassa espanja taittui hyvin Mialta ja ruotsi taas Petriltä. Kielten pisteestä yhdeksäsluokkalaiset saivat mukaansa lukiolaisten kirjoittamia fraaseja eri kielellä. Suurta työtä ja vaivautumista olivat myöskin tehneet Saana, Vilja ja Saara jotka olivat yhteiskuntaopin pisteen, jossa Saara oli tiukka poliisi (tai mikä lie) ja opetti ettei äänestäminen ole välttämättä niin helppoa.

Kaiken rankan "työskentelyn" välissä pääsimme syömään keksiä ja juomaan mehua. Oppilailla oli meille erittäin hyviä kysymyksiä ja he ketkä olivat tulossa lukioon saattoivat esittää moniakin kysymyksiä. Kaikki olivat mukana jutuissa eivätkä ujostelleet. Reippaita oppilaita tulemme ensi vuonna saamaan seuraksemme!

Yhdeksäsluokkalaiset kirjoittelivat terveisiä lukiomme twitteriin joten menkäähän kaikki niitä lukemaan!

Teksti: Emmi Hakala
Kuvat: joku valveutunut

Villapaitavallankumous

Oppilaskunnan hallitus päätti jälleen piristää synkkiä koulupäiviä järjestämällä  villateemapäivän. Tarkoituksena kaikkien oli pukea mahdollisimman paljon kaikkea ”villaista”, ja käytävillä näkyikin kaikkea villahousuista villapipoihin. Vaikka erinäiset itsensä liian kuumaverisiksi luokittelevat opettajat jättivät verhoamatta näyttävät bodinsa tuohon karvojen kuninkaaseen, oli teemaan osallistumisen määrä suorastaan huolestuttavan valtaisa. Jopa nukkehallitsijakeisariüberlordpalpatinepuheenvuorottomuusjohtaja Lehtola oli aktiivisesti mukana pukeutumalla äitinsä tekemään villapaitaan.

Lisäksi kisailtiin aulassa villasukanheittokilpailussa, jossa tuskailtiin heittotyylin ynnä muiden päättömien, valtaansa hullaantuneiden hallituslaisten luomien sääntöjen kanssa.  Taas nähtiin, ettei ole koiraa karvoihin katsomista, vaan ykkösluokkalainen Frans Markula voitti jopa kaikki osallistuneet abit ja niin juotti tappion karvaan kalkin muille tullen palkituksi ruhtinaalisesti legendaarisella Tupla-patukalla. Toki muutkin oppilaat saivat suut makiaksi vaahtokarkeilla!

Atukka ja Peleksi