tiistai 7. helmikuuta 2012

Lukemisen sietämätön vaikeus


Vaikka vuotta on kulunut reilu kuukausi, paljon on ehtinyt tapahtua; Suomi on saanut uuden presidentin, matkustajalaiva on uponnut Välimerellä, Matti Nykänen on (edelleen) vankilassa ja Väyrynen tahkonnut rahaa hurjaa tahtia omalla kuvallaan varustetuilla mukeilla. Viimeiseksi mainittu on hyvä esimerkki siitä, että hyvillä ideoilla ja pienillä teoilla voi saada paljon aikaan. Tosin ei lukiossa.
                             Vuoden ensimmäinen koeviikkokin on jo kärsitty. Joillekin nuo viikot ovat täyttä lomaa jolloin päivät ovat lyhyitä ja aamulla kouluun saa hyvällä omallatunnolla vetää verkkarit jalkaan. Toiset ottavat asiat astetta rankemmin. Kokeisiin lukeminen tuo mukanaan monenlaisia sivuoireita eri ihmisille. Toiset kokevat tuskaa ja toiset nauttivat uusien asioiden oppimisesta. Itse olen huomannut erikoisen oireen; kirjan viereen nukahtaminen on entistäkin helpompaa joka vuosi. Kai se johtuu siitä, että ikää kertyy yhä enemmän ja enemmän ja eläkeikä alkaa lähentyä. Kuitenkin sitten kun muutaman tunnin jälkeen herää musteet poskella, on enää muutama tunti aikaa tehokasta lukuaikaa. Ja tehokastahan se tietysti on, ainakin välillä, joskus, aika harvoin.
                             Ala-asteella 20 sanan lukeminen sanakokeisiin tuntui ylitsepääsemättömältä ja yläasteella opettajilta kinuttiin helpotusta 30 sivun koealueeseen. Muutamat kymmenet sivut ovat vaihtuneet lukiossa kokonaisiin kirjoihin ja näin abivuonna muutamiin kymmeniin kirjoihin. Ylioppilaskirjoituksiin lukiessa tulee ikävä noita aikoja, jolloin ainoat murheet olivat värien englanninkielisten nimien oppiminen ja nokkahuilun nuottien muistaminen. No, mutta ehkä ylemmissä korkeakouluissa sitten muistelee kaihoisasti muutaman tunnin koulupäiviä ja lukulomaa.
                             Toivotan kaikille teille nuoremmilla hyvää uutta jaksoa ja meille abeille oikein mukavaa (luku)lomaa!

Eeva

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti