Uusi perinne Lauttakylän lukiossa

Keskiviikkona 20.1. todistettiin aivan uutta konseptia koulussamme. Nimittäin ensimmäinen Vuoden LaLu eli Lauttakylän lukiolainen tuli valituksi. Asiasta ei ollut puhuttu kovin paljoa ja moni ihmettelikin mistä oli kyse. Illalla kaikki sitten selvisi. Tilaisuus alkoi puoli kuudelta kahvitarjoilulla koulun ruokalassa. Monien pettymykseksi pitkään odotettuja kivikovia suoraan pakkasesta otettuja pullia ei ollutkaan tarjolla. Mitä ihmettä? Meille tarjottiinkin pehmeitä ja jopa tuoreita voisilmäpullia. Iso hatunnosto keittäjille! Ruokalasta siirryimme juhlasaliin, jossa Vuoden LaLu julkistettaisiin. Paikalla oli yhdeksännen luokan oppilaita sankoin joukoin ja tietysti meitä lukiolaisia. Tilaisuuteen oli tullut muutakin yleisöä, kaupunginjohtajasta vanhoihin oppilaisiin. Yksi heistä tulisi olemaan Vuoden LaLu.

Rehtori pitämässä puhettaan

                     

   Tilaisuus alkoi rehtorin introlla, missä hän kertoi miksi uusi perinne oli keksitty. Rehtori halusi korostaa sitä, että tämä perinne toisi oppilaille esikuvia ja näkisimme menestyksekkäitä ja erilaisia elämänpolkuja. On hienoa näyttää pienenkin koulun oppilaille, että elämässä on erilaisia mahdollisuuksia. Rehtori halusi myös tuoda esille sen seikan, että monissa itseään kunnioittavissa oppilaitoksissa on tiettyjä perinteitä, joita vaalia. Lauttakylän lukiohan on hyvinkin itseään kunnioittava oppilaitos, joten miksei meillekin siis omaa perinnettämme? Vuoden LaLu oli valittu yksimielisesti, nimittäin rehtorin yksimielisellä päätöksellä. Myöhemmin kuitenkin tullaan kuulemaan muitakin tahoja tulevien LaLujen valinnassa. Rehtorin tekemä valinta oli osunut täysin nappiin. LaLuksi oli valittu keskustan kansanedustaja Annika Saarikko. Hän oli erittäin otettu tästä tittelistä ja lupasi kertoa asiasta sosiaalisessa mediassa. Annikan puhe oli inspiroiva ja varmasti helpottava monille meistä, sillä hänkään ei tiennyt lukioiässä mitä elämä toisi tullessaan. Hän halusi painottaa meille lukioaikaisten ihmissuhteiden tärkeyttä ja sitä, että lukio ei ollut vain paikka jossa sivistetään itseään, vaan se on myös paikka josta ikimuistoiset hetket jäävät mieleen.

Tilaisuuden aikana Vuoden LaLu vastasi yleisön kysymyksiin ja muisteli omaa lukiopolkuaan kuvien siivittämänä. Vaikka hän ei silloin tiennytkään mihin urapolku hänet veisi, pystyi näin jälkikäteen näkemään mihin suuntaan hänen lukioaikainen toimintansa häntä veisi. Hän oli oppilaskunnan hallituksessa sekä aktiivinen muissakin harrastuksissa. Vaikka me lukiolaisetkaan emme näkisi nyt mihin elämä vie tai mitä tulevaisuus tuo, niin Saarikon sanoin: täytyy luottaa siihen että elämä kantaa.

Vuoden LaLu Annika Saarikko

Teksti: Kukka Mattila
Kuvat: Anu Heinonen-Seppälä