Keskiviikkona 20.1. todistettiin aivan uutta konseptia
koulussamme. Nimittäin ensimmäinen Vuoden LaLu eli Lauttakylän lukiolainen tuli
valituksi. Asiasta ei ollut puhuttu kovin paljoa ja moni ihmettelikin mistä oli
kyse. Illalla kaikki sitten selvisi. Tilaisuus alkoi puoli kuudelta
kahvitarjoilulla koulun ruokalassa. Monien pettymykseksi pitkään odotettuja
kivikovia suoraan pakkasesta otettuja pullia ei ollutkaan tarjolla. Mitä
ihmettä? Meille tarjottiinkin pehmeitä ja jopa tuoreita voisilmäpullia. Iso
hatunnosto keittäjille! Ruokalasta siirryimme juhlasaliin, jossa Vuoden LaLu
julkistettaisiin. Paikalla oli yhdeksännen luokan oppilaita sankoin joukoin ja
tietysti meitä lukiolaisia. Tilaisuuteen oli tullut muutakin yleisöä,
kaupunginjohtajasta vanhoihin oppilaisiin. Yksi heistä tulisi olemaan Vuoden
LaLu.
|
Rehtori pitämässä puhettaan |
Tilaisuus
alkoi rehtorin introlla, missä hän kertoi miksi uusi perinne oli keksitty.
Rehtori halusi korostaa sitä, että tämä perinne toisi oppilaille esikuvia ja
näkisimme menestyksekkäitä ja erilaisia elämänpolkuja. On hienoa näyttää pienenkin
koulun oppilaille, että elämässä on erilaisia mahdollisuuksia. Rehtori halusi
myös tuoda esille sen seikan, että monissa itseään kunnioittavissa
oppilaitoksissa on tiettyjä perinteitä, joita vaalia. Lauttakylän lukiohan on
hyvinkin itseään kunnioittava oppilaitos, joten miksei meillekin siis omaa
perinnettämme? Vuoden LaLu oli valittu yksimielisesti, nimittäin rehtorin
yksimielisellä päätöksellä. Myöhemmin kuitenkin tullaan kuulemaan muitakin
tahoja tulevien LaLujen valinnassa. Rehtorin tekemä valinta oli osunut täysin
nappiin. LaLuksi oli valittu keskustan kansanedustaja Annika Saarikko. Hän oli
erittäin otettu tästä tittelistä ja lupasi kertoa asiasta sosiaalisessa
mediassa. Annikan puhe oli inspiroiva ja varmasti helpottava monille meistä,
sillä hänkään ei tiennyt lukioiässä mitä elämä toisi tullessaan. Hän halusi
painottaa meille lukioaikaisten ihmissuhteiden tärkeyttä ja sitä, että lukio ei
ollut vain paikka jossa sivistetään itseään, vaan se on myös paikka josta
ikimuistoiset hetket jäävät mieleen.
Tilaisuuden aikana Vuoden LaLu
vastasi yleisön kysymyksiin ja muisteli omaa lukiopolkuaan kuvien siivittämänä.
Vaikka hän ei silloin tiennytkään mihin urapolku hänet veisi, pystyi näin
jälkikäteen näkemään mihin suuntaan hänen lukioaikainen toimintansa häntä
veisi. Hän oli oppilaskunnan hallituksessa sekä aktiivinen muissakin
harrastuksissa. Vaikka me lukiolaisetkaan emme näkisi nyt mihin elämä vie tai
mitä tulevaisuus tuo, niin Saarikon sanoin: täytyy luottaa siihen että elämä
kantaa.
|
Vuoden LaLu Annika Saarikko |
Teksti: Kukka Mattila
Kuvat: Anu Heinonen-Seppälä