Ihmisen parhaalle ystävälle

Kävimme oppilaskunnan hallituksen kanssa Porissa 2.12.2016 luovuttamassa taksvärkkirahat löytöeläinhoitola Jaakko Rainiolaan. Löytöeläinhoitola Jaakko Raniola toimii Porin yhteistoiminta-alueen (Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Eurajoki) irrallaan löydettävien koirien tilapäisen hoidon järjestäjänä, niin sanottuna rankkurina. Periaatteena löytöeläinhoitolassa on se, että jollei koiranomistaja nouda koiraa tai omistajaa ei löydy 15 vuorokauden kuluessa, koira siirtyy hoitolan omistukseen, jolloin päätavoitteena on uuden kodin etsiminen koiralle. Rankkurilla on lisäksi oikeus periä koiran omistajalta korvaus koiran hoidosta. Tarpeen tullessa hoitola ottaa vastaan sellaisia koiria, joita ei esimerkiksi pitovaikeuksien vuoksi voida pitää ja niille etsitään uusi koti.

Taksvärkkirahat luovutettiin eläinhoitolan omistajalle Jaakko Rainiolalle, joka itse sijoittaa rahat koirien hyvinvoinnin ylläpitämiseen, kuten ruokaan ja muihin tarvikkeisiin. Hoitola on koirille kuin hotelli, jossa koirat saavat kaiken mitä tarvitsevatkin.

-OH

Gaudeamus igitur!

Tänä syksynä lukiostamme valmistui yksi ylioppilas - Riikka. Häntä juhlistettiin syksyn yhteisessä itsenäisyyspäivä- ja ylioppilasjuhlassa. Juhla noudatti jälleen hyvää akateemista tapaa ja eteni perinteiden mukasesti tervetulopuheesta vapauden viestin siirtämiseen, musiikkiesityksestä rehtorin puheeseen ja lopulta ylioppilaaksi julistamisen kautta Gaudeamukseen.

Lakki odottaa lakitettavaa

Tervetuloa toivotti Naatula

Vapauden viesti siirtyi perinteisesti vanhalta oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajalta Jenna Rauvalalta uudelle puheenjohtajalle Aina Kiialalle

The Kehvelit esittivät Eteen ja ylös. Kokoonpanossa tänään Aliina Hiljanen, Arttu Aaltonen Marttilan ja Vähä-Heikkilän lisäksi.

Ja kyllähän sitä rehtorikin tietysti puhui

onnittelut

Lisää onnitteluja

Uusi ylioppilas!

Riikka esitti flyygelillä hempeän Clouds-kappaleen

Teksti: Naatula
Kuvat: Kankaanpää

Season makers Norjassa

Lähdimme perjantaiaamuna 4.11 kymmenen yrityskurssilaisen ja kahden opettajan voimin kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää, josta lentomme suuntasi Osloon. Petteri piti bussimatkalla tuttuun tapaansa tietovisan, tällä kertaa Norja-aiheisen. Kuullessaan tietovisan palkintona olevan pääsyn lentokentän loungeen aamiaiselle, viimeisetkin nukkumatit virkosivat ja kilpailu otettiin tosissaan. Voittajaksi itsensä selvitti tällä kertaa Katariina.

Näkymät lentokoneen ikkunasta menomatkalta

 Perille sateiseen ja kylmään Osloon saavuimme aamupäivällä. Perjantaipäivän saimme vapaa-aikaa tehdä mitä halusimme. Toiset jäivät hotellihuoneisiin lepäämään matkaväsymystään, kun taas toiset suuntasivat samantien sanan vapaa-aika kuullessaan shoppailemaan. Hotellilla oli erinomainen sijainti shoppailijoita ajatellen, sillä se sijaitsi kaupungin isoimman ostoskadun ja ostoskeskuksen vieressä. Lopulta suurin osa ostoksista sai kuitenkin jäädä kauppoihin norjalaisen suolaisen hintatason takia, joka oli jopa suomalaisille korkeaan hintatasoon tottuneille liikaa.
Lauantaina aamupäivällä suuntasimme opettajien johdolla pienelle nähtävyyskierrokselle, jossa kävimme katsomassa kuninkaan linnan sekä Kon-tiki museon. Kierroksen jälkeen loppupäivä oli jälleen meidän iloksemme vapaa-aikaa. 

Kuninkaan linna

Koko reissun ainoa ryhmäpotretti

 Sunnuntaiaamuna suuntasimme kohti bussiasemaa ja päivän urakkaa, nimittäin lähes yhdeksän tunnin mittaista bussimatkaa Trondheimiin. Matka sujuikin odotettua paremmin bussin ikkunasta näkyviä kauniita maisemia ihailtaessa. Puhelinriippuvaisten ryhmäläistemme onneksi bussi oli varustettu pistorasioilla sekä ilmaisella wifillä. Perille Trondheimin bussiasemalle saavuimme seitsemän aikoihin illalla, missä isäntäperheemme olivat meitä vastassa. Loppuilta kuluikin omiin isäntäperheisiin tutustuessa.

Maisemia bussin ikkunasta

 Maanantaiaamu alkoi tutustumiskierroksella paikalliseen kouluun, joka oli 2000:n oppilasmäärällä huomattavasti suurempi kuin meidän lukiomme. Maanantai-iltapäivällä suuntasimme pienissä ryhmissä Trondheimin keskustaan nähtävyyskierrokselle.

Nidarosin tuomiokirkko

 

Old town bridge

Viikko kului paikallisessa koulussa Scandinavian business company -projektin parissa. Projektiin kuului yhteensä neljä eri koulua: yksi Norjasta, yksi Islannista sekä kaksi Suomesta, toinen Huittisista ja toinen Ulvilasta. Ennen reissua projektin kaikkien maiden jäsenet olivat ahkeroineet jo omissa kotimaissaan ja tehneet video-, paperi- sekä nettimainoksen valitsemastaan tuotteesta kilpailua varten. Meidän valitsemamme tuote oli Kotajan ruusunlehtihillo.

Kotajan ruusunlehtihillon esittely

Viikon aikana koulussa teimme paljon erilaisia ryhmätöitä, pidimme kilpailuita sekä kuuntelimme mielenkiintoisia luentoja mm. yrittäjyyteen liittyen. Koulupäivien jälkeen illat olivat vapaa-aikaa. Muutamana iltana hostimme järjestivät meille yhteistä tekemistä mm. yhteisen elokuvaillan, keilausta sekä päivällisen paikallisen näköalatornin ravintolassa.

Paikallinen näköalatorni Tyholttarnet

Ryhmätyön suunnittelua

Petteri oli mukana kilpailun päätuomaristossa

Emmin ryhmä selvitti tiensä kilpailun välierään

... samoin Anniinan ryhmä

Lauantaiaamuna koitti isäntäperheiden hyvästelyt, lähtö Trondheimista ja paluu takaisin koti Suomeen. Tällä kertaa matkustimme junalla Trondheimista Oslon lentokentälle. Kuuden tunnin junamatka ei tuntunut sunnuntain yhdeksän tunnin bussimatkan jälkeen enää miltään. Lentomme lähti Oslosta illalla ja perillä Huittisissa olimme vasta puolenyön jälkeen. Kaiken kaikkiaan reissu oli onnistunut ja saimme hyvät muistot sekä paljon uusia tuttavuuksia. 

Jätimme hyvästit lumiselle Trondheimille ja suuntasimme junalla kohti lentokenttää

Alina ja Julia

 








 

 






























































  


         

Erasmus+ Tsekissä

Perjantaina 7. lokakuuta varhain aamulla Erasmus+ -porukkamme latasi auton täyteen ja suuntasi kohti Helsinkiä. Lento Prahaan ei kestänyt kauaa, mutta tuonakin aikana Petteri ehti pitää tietovisan, Tsekkiin liittyen tietenkin. Retkikunnan muille jäsenille jäi hapan maku suuhun, kun rakas biologianopettajamme Vesa nappasi voiton.

Ensimmäisen viikonlopun vietimme mahtavalla Suomi-porukallamme Prahassa. Perjantaina saimme Petterin yksityiskierroksen Prahan kohteista ja lauantaipäivällä saimme pyöriä omia teitämme, kunnes illalla juhlistimme hanketta yhdessä illallisella. Sunnuntaina aamupäivästi tapasimme projektin Italia-tiimin ja ahtauduimme sulassa sovussa minibussiin kohti määränpäätämme Znojmoa. Matkasta otimme kaiken hyödyn irti, kun osa porukasta opiskeli ahkerasti fysiikkaa ja matikkaa ja toinen osa otti tsekkiradion haltuun.

Znojmon koululla hostimme olivat meitä vastassa ja vierailu perheissä sai alkaa. Kielimuuri yllätti meidät välittömästi, mutta vaikka yhteistä kieltä ei tuntunut välillä olevan, viikon kuluessa suomalaiset löysivät kommunikointitapoja. Tutustuimme sunnuntai-iltana kaikki omiin hostperheisiimme, biljardia pelaillen ja lähiseutua kierrellen. Hostperheemme toivotti meidät hyvin lämpimästi perinteiseen tsekkiläiseen tyyliin tervetulleeksi.

Maanantaiaamuna vasta varsinainen ohjelma alkoi koululla. Kaikki osallistuvat maat: Espanja, Italia, Tsekki, Bulgaria, Slovenia ja Suomi, esittelivät itsensä, jota seurasi kierros koululla. Koulu oli iso, noin 800 oppilaan kokoinen, ja sitä voisi verrata suomalaiseen ammattikouluun. Koululounaan jälkeen kiertelimme Znojmon kaupunkia turistijunalla. Kierroksella näimme esimerkiksi kirkkoja, linnan, maanalaiset käytävät ja Znojmon keskustaa. Kierroksen jälkeen osa oppilaista jatkoi illanviettoa yhdessä syömällä paikallisessa pubissa.

Tiistaina herätys oli äärettömän aikainen, sillä tiemme johtivat jälleen kerran pääkaupunkiin Prahaan. Tsekin ikuiset tietyöt yllättivät meidät, kun menomatkaan kului tuplasti suunniteltu aika. Eipä se meitä kuitenkaan lannistanut, sillä sinä aikana saimme tutustua lisää hankkeemme uusiin tuttavuuksiin. Praha oli jo kuin vanha tuttu viikonlopun jäljiltä, mutta saimme silti lisää tietoa oppaaltamme ja nautimme hauskasta päivästä.

Erasmus+ -projektissamme jokaisella maalla oli tehtävänään perustaa oma ravintola. Keskiviikkoaamuna pirteinä saimme esitellä oman osuutemme ja tuottamamme videon sekä katsella muiden tuotoksia. Iltapäivällä pääsimme näyttämään kyntemme carting-ajossa, jonka tietenkin voitimme. Tämä tapahtui Znojmon niin sanotussa huvipuistossa, jossa ajanviettomahdollisuuksina oli myös mm. kiipeily ja ostoskeskus. Myöhemmin päätimme kokoontua vielä Annikan ja Auroran hostin luona ja viettää iltaa yhdessä.

Torstaina heti aamusta käärimme hihat ja ryhdyimme kokkikisaan, jossa tehtävänä oli valmistaa perinteinen tsekkiläinen menu. Jokaisella maalla oli omat pikkukeittiönsä ja tuotokset esiteltiin arvostelevalle tuomaristolle. Kisa ei kuitenkaan päättynyt Suomen eduksi, jolloin Petteri oli jo valmis lähettämään tytöt kävellen kotiin. Kokkausten jälkeen lähdimme bussilla vierailemaan lähikylien museoissa, joissa näimme muun muassa vanhan vesimyllyn ja maatalouskoneita. Edes rakkaat opettajamme eivät ole pystyneet pitämään niin pitkästyttäviä luentoja. Projektin päätösenä kokoonnuimme illalla koululle ja juhlistimme kulunutta viikkoa.

Viimeisenä vierailupäivämme aamuna hyvästelimme tutuiksi tulleet ystävämme ja matkustimme taas kohti Prahaa. Prahassa söimme itsemme kylläisiksi ennen kuin nousimme koneeseen kohti kotisuomea. Viikosta jäi käteen paljon hyviä muistoja ja alkeellinen tsekin kielen sanasto. Jäämme kaipaamaan uusia ystäviämme ja huoletonta tsekkiläistä kulttuuria.

Aurora & Annika