Urheilurintamalta ei mitään uutta

Aloitetaanko ilmiselvästä? Siis siitä, että 3B ja opettajat voittivat taas?

Vai aloitetaanko epäilmiselvästä? Siis siitä, että 3A voitti yhden erän?

Comenius-viikkoon ympätystä lentopalloturnauksesta raportit ovat tutunoloisia. Nykäs-Mattia lainatakseni: tuli ihan se bon voyage -tunne, se, että on nähnyt kaiken aiemminkin.

Allekirjoittaneelta tosin kesti hetken aikaa toipua alkushokista. Tuskin oli turnaus Huhkolinnassa ehtinyt alkaa, kun 1A jo oli nöyränä joukkueena ulkona. 1B kuittasi pesiksen tappion 2-0-voitolla ja samalla varmisti A:lle jokseenkin epämieluisia harjoitusleirejä kevään ajaksi. Metodit tulevat olemaan luokkaa Moskovan ZSKA. Mainittakoon, että 1B:n salainen ase oli ääniefekteissä.

Ttu. Kele. Tana. Mäenainakaalaenääikinämitää. #itkupotkuraivari

Kakkosista niukasti paremmaksi osoittautui A, joskin ratkaiseva kolmas erä meni läpihuutojutuksi Sussen paukuteltua syötön toisensa jälkeen kenttään. 2B:n romahdukseen saattoi vaikuttaa se, että rääväsuu-Kalle passitettiin katsomoon toisen erän lopussa. Suomen kielen sanavarat eivät riitä kertomaan, kuina törkeästi hän loukkasi despoottis-diktatorista tuomaria. Vastaavasti lehtori Riihisalo ymmärsi pitäytyä taka-alalla, ja henkisesti vapautunut 2A liiteli eteenpäin. Sen verran veskumaisuutta oli tarttunut, että joukkue kuritti seuraavaksi 1B:tä 2-0 ja sai lähteä takaisin lukiolle finaaliin.

Kuva-arvoitus torstain ratoksi: mitä noi tekee?

...ja ennen kaikkea: mitä Essi tekee?

2A juhlii, virheettömästi pelannut ryhmänohjaaja juhlii vielä rajummin.

Lukion salin peleistä nyt tuskin tarvitsee kertoa sen enempää - Jussi kyllä pitänee huolen sanan leviämisestä. Kävi nimittäin niin hassusti, että 3B voitti molemmat pelinsä 2-0 ja eteni taas finaaliin. Loppuottelu olikin tasokas ja dramaattinen, ja käsikirjoitus oli laadittu sellaiseksi, että Jussi pääsi syöttämään molemmista erävoitoista. (Vain matemaatikko osaa laskea itselleen juuri oikeat vuorot.) Avauserä oli numeroiden valossa yllättävänkin selvä 15-5, mutta toinen ei ottanut ratketakseen - siis ennen kuin Jussi pääsi syöttämään. 17-15, pokaali 3B:lle, ai niin, sehän oli niillä jo, kuinkas nyt näin olikaan päässyt käymään, tack och adjö. Huhun mukaan Jussi kävi jo vaatimassa rehtorilta isompaa työpöytää, jotta kaikki pokaalit mahtuvat esille.

Voitonmaku suussa näyttää tältä.

Opettajat vastaan muu maailma, tai oikeastaan opettajat muine maailmoineen vastaan muut, oli iltapäivän päätös. Opettajat värväsivät kaksi saksalaista ja puolalaisen riveihinsä, niin että enemmistö joukkueesta saattoi keskittyä siihen missä on parhaimmillaan: vaihtopenkillä istuskelemisessa. Opiskelijoiden alku oli räväkkä kuin fysiikan demo, mutta silti avauserä meni opettajille 25-21. Toisen erän opiskelijat pommittivat käytännössä syötöillä itselleen 25-9, mutta kolmannessa kuri ja järjestys palautui: 15-8, taasko ne pirut voitti, eihän näitä enää viitsi järjestääkään, tosin nyt piti oikein pelata, arrivederci, auf wiedersehen, do widzenia, gule gule. Huhun mukaan opettajat kävivät jo vaatimassa rehtorilta isompia luokkia, jotta egot mahtuvat niihin.

Ilmojen herra, herra Marttila.

Näillä herroilla on jotain hauskaa.

Näistä puhumattakaan.

Teksti: Jari
Kuvat: jaa-a...

To cheer you up on a dark Friday

We tried our hand at chainwriting during ENA10.2 course. Among our imaginative, inspirational, insane stories we found a certain pearl that wanted to unveil itself. That’s how the story goes:

Once upon a time there was no silence. People were yelling at each other and children were crying. But in the middle of all the noisy people, there was an old man who had promised to find silence – no matter what it takes. The old man did all the magic that he could to find this lost silence. It wasn’t an easy thing to do but he needed to do something because people were going crazy. Some people had already committed suicide. The old man was puking rainbows and pooping marshmallows. But then he found the magic object: 

A POTATO.

Without further ado, the potato started to eat all the yelling people. But people wanted to eat the potato, so they started a huge fight. This week there was mashed potatoes on the menu. And with the mashed potatoes some gravy. And after all, there was no silence, never.

Emma, Emma, Emmi, Ilona, Jenni, Jenni, Jonna, Katariina, Nelli, the Spirit of Essi – and Frans.