Perjantaina 18.5 lähdimme Comenius-projektin myötä kohti Tukholmaa, jonne saapuisi oppilaita ja opettajia myös Turkista, Espanjasta, Puolasta ja Saksasta meidän ja ruotsalaisten lisäksi. Koulupäivän jälkeen kello kuusi lähti linja-auto kohti Turkua kyydissään neljä tunnollista oppilasta (minä, Petra, Reetta ja Emma) ja virallinen valvoja eli Mertala. Toinen valvoja siis Kalle poimittiin kyytiin matkan varrelta. Satamassa odotimme laivaan pääsyä nälissämme, sillä ketään ei ollut syönyt pitkään aikaan varatessaan tilaa edessä odottavalle laivan buffetille. Ensimmäisenä laivalla suuntasimme siis kohti ruokailua. Mielenkiintoisten keskustelujen ja herkullisten jälkiruokien jälkeen suuntasimme kauppaan, josta ei kylläkään jäänyt paljoa käteen. Ilta jatkui, sen aikana saimme nähdä pienen vihreän miehen, todistaa tanssitaitomme ja tehdä uusia tuttavuuksia. Kaikki hauska kuitenkin loppuu aikanaan ja koska aamulla piti olla rivissä, niin suuntasimme hyttiin ja aloitimme todella pitkät yöunemme.
Aamulla aikaisin saavuimme päämääräämme, Tukholmaan. Hotelli, jossa me nukuimme yhden yön ja opettajat koko viikon oli loistelias neljän tähden hotelli kaupungin parhaimman ostoskadun varrella. Emme kuitenkaan saaneet huoneita vielä aamulla, joten jätimme tavaramme hotellin varastoon ja itse suuntasimme kohti Wasa-laiva museota. Matka oli kävellen pitkä, mutta se ei haitannut, sillä näkymät olivat mahtavat ja siinä samassa ihastuimme Tukholmaan. Museo esitteli meille kaiken Vaasa-laivasta, sekä itse laivan. Kauhean kauaa emme kuitenkaan viettäneet museossa aikaa, sillä halu shoppailemaan oli valtava. Kauppoihin päästyämme huomasimme kuitenkin lyhyiden yöunien voiman, sillä edes ostokset eivät jaksaneet kiinnostaa ja jo muutamien kauppojen jälkeen päätimme suunnata katseemme hotellille. Siellä meitä odottikin pieni yllätys, Kallen reppu, joka sisälsi mm. läppärin ja rahaa oli pöllitty sekä osa Reetan rahoista. Ja osan matkalaukuista erotti selvästi murron jäljet. Reissu ei alkanutkaan niin loisteliaasti.
 |
| Wasa-laiva |
Sunnuntaina oli edessä piknikki, johon kaikkien piti ostaa jotain. Tarjolla oli mansikoita, keksejä, patonkia, perunasalaattia, mehua ja tietenkin ruotsalaista perinneherkkua hapansilakkaa. Piknikki menikin mukavasti jutellen, kunnes tuli hapansilakan vuoro. Haju oli sietämätön, pahempi kuin mädäntyneet kananmunat ja maku luultavasti vieläkin pahempi, sillä Kalle ja Mertala eivät pystyneet edes syömään yhtä palaa, vaan pala lensi suusta saman tien roskiin. Ja niin lensi koko hapansilakka purkkikin. Mutta kunnon naurut ainakin saimme katsellessamme syönti yrityksiä ensin livenä ja toisen kerran videokamerasta. Riemuisan piknikin jälkeen suuntasimme taas shoppailemaan. Illalla noin kuuden aikaan hotellimme eteen ilmestyi joukko oppilaita, meidän hostimme. Pikaisten esittelyiden jälkeen lähdimme kaikki tuleviin koteihimme tutustumaan uuteen perheeseemme ja viettämään ensimmäistä iltaa.
Seuraavana päivänä saavuimme koululle ja jokainen maa sai esitellä jotakin omasta maastaan ja koulustaan. Me olimme ensimmäisiä ja suoriuduimme totta kai erinomaisesti, saimme myös pienet matkamuistot, kuten upean Jensen gymnasium-juomapullon. Vierailimme myös muutamalla oppitunnilla, mutta koska koulu ei sillä viikolla paljoa kiinnostanut meitä, päätimme lähteä kiertelemään kaupunkia. Illalla vuorossa oli perinteinen ruotsalainen päivällinen, se ei kuitenkaan kauheasti eronnut suomalaisesta, joten meille ei ollut yllätys syödä lihapullia, perunoita, näkkileipää ja jäätelöä mansikoiden kera. Turkkilaisille ja espanjalaisille tämä kuitenkin luultavasti oli aivan uusi kokemus.
Tiistaina vuorossa oli vierailu vanhassa kaupungissa, jossa emme kuitenkaan kauaa viettäneet aikaa, vaan ostimme jäätelöt ja menimme nauttimaan ilmasta merenrantaan. Seuraavaksi menimme nauttimaan auringosta kulttuuritalon katolle, jossa olivat lähes kaikki comenius-oppilaat. Aurinko kuitenkin teki tehtävänsä, ja seuraava ostoksemme olikin aurinkorasva. Myöhemmin illalla ohjelmassa oli minigolfia.
Skansen ja sen sudet ja erityisesti Gröna Lund olivat koko matkan kohokohtia. Gröna Lundin n. 80 metrin vapaapudotus, Tilt, oli vertaansa vailla, myös Insane testattiin monta kertaa. Myös Gröna Lundissa sijaitseva Ben & Jerry’s jäätelöbaari on maininnan arvoinen. Huvipuistossa aika kului nopeasti laitteissa kiertelyn, terassilla istuskelun ja muiden oppilaiden kanssa hengailun parissa. Pian paikkoja alettiinkin sulkea ja kello näytti 11. Kaikki lähdimme väsyneinä, mutta päivään tyytyväisinä kohti kotia ja omaa sänkyä.
 |
| Muutama kerta tuli tuoltakin tultua alas |
Torstai oli viimeinen kokonainen päivä perheissä. Torstaina Royal Hagassa pääsimme testaamaan taitojamme pussihyppelyssä sekä kananmunan kannossa suussa olevan lusikan avulla. Vaikka Suomen joukkue, johon siis kuuluivat oppilaat ja opettajat, oli vertaansa vailla, emme silti voittaneet kumpaakaan, yritys kuitenkin oli kova ja yhteishenki loistava. Tämän jälkeen vuorossa oli polttopallo, jota pelattiin vähän pesäpallon tyyliin. Tässä joukkueina toimivat opettajat ja oppilaat ja yllätys yllätys oppilaat voittivat tiukan kisan. Vasta nyt viimeisenä päivänä tutustuimme kunnolla muihin oppilaisiin. Illan vietimme muiden kanssa kalliolla istuskellen ja vain hengaten. Lähtiessämme ketään muu ei ollut halukas lähtemään vielä, joten sivun mittaisten ohjeiden avulla meidän piti selvitä yksin noin tunnin matka koteihimme. Kyllähän se sitten sujuikin ja 12 jälkeen pääsimme kaikki perille.
 |
| Comenius-oppilaita Espanjasta, Puolasta, Ruotsista ja totta kai me |
Perjantai aamuna saavuimme kaikki koululle ja lähdimme viemään tavaroitamme hotellille, ilman muiden oppilaiden hyvästelyä. Tämän päivän saimme viettää miten halusimme, kuitenkin ensin menimme syömään opettajien valitsemaan Libanonilaiseen ravintolaan, jossa saimme monia uusia makuelämyksiä. Iltapäivällä ostimme vielä viimeiset ostokset ja tuliaiset ennen kuin lähdimme taksilla kohti satamaa ja laivaa. Nyt oli aika sanoa hyvästit Tukholmalle, mutta siellä luultavasti tulee vierailtua vielä monta monta kertaa. Myös nyt laivalla oli tarjolla buffetti, jonka seurauksena lähes pallon muotoisina viereimme tax freehin, tällä kertaa mukaan tarttuikin vähän enemmän. Ilta jatkui taas melko pitkälle yöhön.
Aamulla jälleen rivissä väsyneinä, hehkeän näköisinä, mutta kaikin puolin matkaan tyytyväisinä kiitimme toisiamme mahtavasta matkaseurasta, jota parempaa ei olisi voinut kuvitella. Kiitos!
-Elsa
