No Poland, N(o) G(ain)

Lukiomme kolmas täsmäisku Puolan maalle tehtiin jälleen comedius-henkisen ryhmän toimesta. Tällä kertaa asialla olivat naturistit Emma, Ida-Marie, Julia ja Nelli sekä opettajista todelliset Puola-veteraanit Kalle ja Vesku. Edellisistä (ei niin) onnistuneista Puolan valloitusyrityksistä voit lukea tästä blogista selaamalla juttuhistoriaa. Visiitin tasolle tälläkin kertaa jäätiin, mutta kotiin palattiin silti muutamaa kokemusta rikkaampina. 

Isäntäkouluna toimi Zespół Szkół im. Leokadii Bergerowej w Płocku, jonka nettisivulle pääset tutustumaan tästä. Narure as a Gift-projektin kotisivuille pääset puolestaan tästä. Puolan koulu on yhdistelmä lukiota ja ammattikoulua, jossa opiskellaan monipuolisesti käden taitoja ja tekniikkaa, teoriaopintoja unohtamatta. Saisivat opiskella myös kieliä (myös opet), mutta toisaalta eipä tuo puolalaisten kielitaito ole sen huonompi kuin omien amiksiemmekaan.

Koulun eteen pystytetty informaatiotaulu. Tarkkasilmäinen löytää siitä projektin virallisen logon.

Vierailun aikana harjoiteltiin kuningaspytonin lumoamista...

oltiin sosiaalisia...

tarvittiin (vanhain)tanssitaitoja...

pukeuduttiin perinteisesti...

... ja istutettiin puita.

Schuhplattler eli saksalainen lääppimistanssi onnistuu myös ohne lederhosen. Tässä siitä todiste. Suomalaisten letkajenkasta ei valitettavasti ole todistusaineistoa käytettävissä.

Paikallinen autojobbari yritti kaupata itäsaksalaista urheiluautoa turistille. Kuva otettu turistin tietämättä.

Klodawassa päästiin käymään paikallisessa suolakaivoksessa 600 metrin syvyydessä. Lukiomme räjähdeasiantuntijat tyytyivät vain ilmeen repimiseen.

Mennen ja tullen vietettiin päivä Varsovassa. Kaupunki on muuttunut nopeasti moderniksi eurooppalaiseksi suurkaupungiksi, jonka keskustassa kohoavat markkinatalouden symboleina pankkien ja monikansallisten hotelliketjujen pilvenpiirtäjät. Menneen (neuvosto)ajan muistomerkki Stalinin hammas alkaa jäädä jo ympäröivien rakennusten varjoon. Uudisrakentamista on viime vuosina hidastanut yleiseurooppalainen lama, mikä näkyy liikekeskustaa ympäröivänä osin rakentamattomana muutosvyöhykkeenä (tämä tehty niinku kaupunkimaantieteellisenä havaintona).

Loppuun vielä pakollinen maisemakuva. Joku potkupalloon hurahtanut äikänope voi tunnistaa kuvasta jotain.

 Ihan kiva reissu, sikses.

Lyriikat ja fotot: Vesku

4-0! Kaikkien voittojen äiti!

Comenius-viikko, ensimmäinen kesäpäivä, Estadio Huhkolinnan nurmi vihertää - ei muuta kuin pelaamaan. Lukion toinen eli siis jo perinteinen jalkapalloturnaus eteni kuten odottaa sopi. Ennakkosuosikit kaatuivat ja opettajat voittivat, eli ei uutta auringon alla.

Kun ulkomaalaiset vieraat oli saatu sijoitettua joukkueisiin ja Jussi "Fernando Torres" Marttila saanut sekä itsensä että pallot kentälle, aloitettiin tuima vääntö opiskelijoiden herruudesta. Kakkosten alkulohko oli tasainen, mitä nyt 2C joutui nöyrtymään sekä A:lle että B:lle. Kun 2A-2B päättyi jotenkin asianmukaiseen tasapeliin 2-2, ratkaisu piili siinä, kumpi tekisi enemmän maaleja C:tä vastaan. B sortui tuhlailuun ja voitti vain 2-1, joten finaaliin eteni viime vuoden tapaan 2B.

Toisessa alkulohkossa Veskun 1A pesi Kallettoman 1B:n 3-1, ja kun Abien jotain edustusjoukkuetta muistuttanut unelmajoukkuekin voitti 1B:n, tuli jo alkulohkoon eräänlainen finaali. Ennakkosuosikki kaatui korkealta ja kovaa, kun järäpäisesti pelannut 1A eteni finaaliin. Vesku epäili, että abien tankkaus olisi epäonnistunut.

Loppuottelusta oli dramatiikka suunnilleen yhtä kaukana kuin ykköset yo-lakista. 1A vei 2B:tä alusta loppuun, ja kentän hikisin oli varmasti 2B:n maalivahti Teemu "Musta Hämähäkki" Rasola. Loppunumerot 4-1 tekivät oikeutta uusille mestareille ja kahden seuraavan vuoden ennakkosuosikeille.

Jäljellä oli vielä otteluiden ottelu, El Clásico. Opiskelijat kasasivat jonkinlaisen The Best of -tyyppisen ryhmän, mutta se oli turhaa. Historiankokeestakin pääsee läpi helpommin kuin opettajien puolustuksesta - mainittakoon, että Anu "Blutgrätsche" Heinonen-Seppälän ei tarvinnut turvautua vankimpaan osaamiseensa. Opettajat olivat valmistautuneet finaaliin harjoittelemalla koko viikon murskavoittoja, ja taktiikka piti tälläkin kertaa. Lopputulos 4-0 ei tarjonnut kovin isoa tulosvetokerrointa, mutta ainakin bayernmünchenmäistä ylivoimaa.

Arttu ja Reetta vs. Romania.

Stadionin makuupaikat myytiin nopeasti loppuun.

Voittajat: 1A ja Spielführer Vesa "der Kaiser" Riihisalo.

"So sehen Sieger aus, shaalalaalala! Sooo sehen Sieger aus..."

Kallen virittämä tutka mittasi päivän kovapotkuisimmaksi Ketolan Timon.

Teksti: Jari
Kuvat: Anu, Kalle ja Jari

Kansainvälinen koulupäivä

Lauantaina oli luvassa harvinaista herkkua, kun motivoituneiden oppilaiden unelma pidemmästä kouluviikosta toteutui: lauantain aamu-unet jäivät lyhyiksi, kun koulun väki osallistui kansainvälisyyskurssin järjestämään KV-päivään. Jos et ollut paikalla, kannattaa lukea tarkkaan, mitä kaikkea upeaa menetit!

KV-päivä starttasi yhteisellä ohjelmalla salissa. Ensimmäisenä estradille astuivat Milton ja Noora Borda. Uruguaysta kotoisin oleva Milton kertoi kokemuksistaan ”ulkomaalaisena Suomessa” -teeman alla Emmin ja Venlan haastatellessa. Milton puhui espanjaa, joten Noora-vaimo tulkkasi miehensä puheet suomeksi. Kielikylvyn jälkeen lavan valtasi Jooel Niittynen, joka kertoi Suomen Punaisen ristin toiminnasta konkreettisia esimerkkejä käyttäen. Koska istumista oli ollut lauantaiaamuun jo tarpeeksi, oli aika Julian ja Annin vetämälle aamujumpalle. Tämä nauruhermoja kutkuttava jumppa sai kaikkiin vauhtia, eikä istumisen aiheuttamasta lievästä puutumisesta ei ollut tietoakaan. Jumpan jälkeen olikin helppo jatkaa kansainvälisyyskurssilaisten järjestämille rasteille.

Haastattelussa Milton Borda.

Ketsuppitanssi à la Anni ja Julia.

KV-päivän rastivaihtoehtoina olivat eksoottiset ruoat, julistekilpailu, kierrätystaide, tietokilpailu, koru- ja kädentaidot sekä House of Democracy. Eksoottisissa ruuissa päästiin tekemisen makuun, sillä jokainen sai kokeilla sushin valmistamista ja sen jälkeen maistella omia tuotoksiaan. Kierrätystaiteessa askarreltiin paperista kukkia, kun taas koru- ja kädentaidoissa näprättiin ystävyyskoruja. Tietokilpailussa testattiin oppilaiden tietämystä ihmisoikeuksista, ja julistekilpailussa tehtiin rasismiaiheisia, kantaaottavia julisteita. House of Democracy -rastilla vierailleet saivat kokeilla, selviytyvätkö he portinvartioiden kiperistä kysymyksistä päästäkseen äänestämään – hankalasta tehtävästä suoriutuneet äänestäjät palkittiin tikkarilla. Kansainvälisyysteeman mukaisesti myös ruokailussa oli kansainvälinen, tarkemmin sanottuna kreikkalainen, tarjonta: ruokailijat pääsivät herkuttelemaan patongilla, tuorejuustolla, salaatilla, fetalla, tsatsikilla ja ohraisella kasvispadalla. 

Master Chef Teemu opastaa sushin tekemisessä.

Julistekilpailussa taiteiltiin mestariteoksia.

Ystävyyskorujen tekoa kädentaitorastilla.

Kun jokainen oli käynyt valitsemallaan kolmella rastilla ja nauttinut ruokalan eksoottisista antimista, päätettiin päivä yhteisellä kokoontumisella salissa. Salissa koottiin päivän tapahtumia yhteen ja palkittiin juliste- ja tietokilpailussa menestyneet. Tietokilpailun kinkkisissä – Jarin mukaan Petteri Mertala -tasoisissa – kysymyksissä parhaimman lottorivin valitsivat Frans Mäkelä ja Ilona Hämäläinen. Julistekilpailussa arvovaltaisen raadin valitsema paras juliste oli Frans Mäkelän ja Joel Markulan käsialaa. Onnistunut päivä päättyi ulkona Kallen huikeaan spektaakkeliin, jossa päivän aikana ennakkoluuloroskikseen päätyneet ennakkoluulot poltettiin.

Spektaakkelimainen lopetus: ennakkoluulomme haihtuivat savuna ilmaan.

Teksti: Anni ja Nelli
Kuvat: Jari

Päivä, jolloin oltiin kansainvälisiä

Lauantaisin harvemmin pitää koululle vääntäytyä, mutta nyt tultiin - ja kyllä kannatti. Työpäivä vietettiin House of Democracyssa kansainvälisyyden merkeissä. Päivä alkoi parilla puheenvuorolla: huittis-uruguaylainen Milton Borda kertoi kokemuksiaan Suomesta paitsi rehellisen suorapuheisesti myös elävästi, ja Jooel Niittynen kertoi Punaisen ristin toiminnasta. Sitten alkoi meidän toimintamme, josta kuvat puhukoot mitä puhuvat.

Ketsupinsekaista aamujumppaa Annin ja Julian tapaan. Vihreäpaitainen Miltonkin näyttää mallia.

Teemu ja Niko olivat luoneet ainekset sushiannosten tekoon. Anu opastaa, Petteri kuolaa taustalla.

Sushista selvittiin puhtain käsin. Melkein. Siskokset sotkivat toistensa työt, ja Essi naurupeukuttaa.

Sauli ja Antti-Matti näennäisdemokratian portinvartijoina. Erikakaan ei päässyt äänestämään.

Kierrätysmateriaaleista askarreltiin...

...esimerkiksi tällaisia ruusuja.

Julistekilpailun satoa ja arvovaltainen raati Emma & Julia.

Kerran näinkinpäin: Anni opastaa Kallea, joka osasi melkein. Mutta paremmin kuin Jussi?

Lopuksi poltettiin, ei siis räjäytetty, roskikseen heitettyjä ennakkoluuloja.

Kiitokset kaikille osallistuneille, ja vielä suuremmat kiitokset päivän ohjelmaa järjestäneille. Tätä päivää voi huoletta luonnehtia onnistuneeksi. Ja ensi viikolla: Comenius!

Teksti ja vissiin kuvatkin: Jari

Naisopettajat luokkaretkellä

Tänäkin vuonna lukiomme naisopettajat pääsivät luokkaretkelle - vaikka aikataulujen yhteensovittaminen vaikeaa olikin. Matkakohteena oli tänä vuonna Sastamala, ja siellä erityisesti Pyhän Olavin kirkko. Opas oli aavistuksen flegmaattisesta habituksestaan huolimatta vallan mainio. Pyhän Olavin kirkko on siis se kirkko, joka esiintyy Mauri Kunnaksen kirjoissa. Sama, joka tuhopoltettiin 1997 ja uudelleen rakennettiin 2009.

Pyhän Olavin kirkko taustalla (tietämättömille)

Maalaukset maalattiin suoraan paikalle, joten työtä pystyttiin tekemään vain kesäisin. Maalaustyöt kestivätkin vuodesta 2006 vuoteen 2009. Kahden maalarin välille ei syntynyt eripuraa, kun toinen oli aamuvirkku ja toinen illanvirkku.

Anu kirkon häpeäpenkissä - huomaa häpeää ilmaiseva tiukka asento

Anu kokeilee onneaan synnittömän kivellä. Jos onnistui hyppäämään tasajalkaa takaperin kivelle ja pysymään siinä, oli synnitön. Nina onnistui!

Kirkolta matka jatkui pienimuotoiselle Vammala-kierrokselle. Pöyrähdys rantamaisemista herra Hakkaraisen talon kautta päättyi Pukstaavin pihakierrokselle. Siellä oli ääniefektein varustettu tutustumiskierros Kiljusten herrasväen tarinoihin. Pihalle oli levitetty useita kirjoista tuttuja lausahduksia, joista monet sopivat hyvin myös koulumaailmaan!

Retkikierros päättyi Liekorantaan, johon vahvistukseksi saapui myös Jaana. Vaikkei ravintolan palvelu huipputasoa vastannutkaan, eikä ruokakaan ollut entisaikojen tasoista, oli päivä vallan mukava tässä kevätkiireen keskellä.

Teksti Nina
Kuvat Birgitta

Sydäntä lämmittäviä terveisiä Senegalista!

Oppilaskunnan hallitus yllättyi iloisesti, kun postissa saapui hallituksen kummitytöltä, Awa Senelta, postia. Kirje oli ensin kirjoitettu ranskaksi, jonka jälkeen hyvin epäselvällä käsialla käännetty englanniksi. Onneksi hallituksen erityisen mahtavat jäsenet kuitenkin saivat tekstistä (melkein) selvää! Hallitus tulee vastaamaan Awalle lähipäivinä ja vastaamiseen saavat kenties oppilaatkin osallistua. Awan terveiset voit lukea alempaa :)

Hello to all!
             All the family of Awa Sene sits down together to write you this welcome letter. Awa is her 1st form in secondary school, she is very dynamic at school and also help her at home and in the farms. The last rain-season was good concerning millet, beans and peanuts. The weather is hot in the day and strongly windy.
             The farmers are cleaning the field, the rain-season is for soon. Awa wishes you a long life with glory and success. Bye!

Kummityttö Awa kuvan keskellä. Etuoikealla PLAN:in paikallinen koordinaattori.

Valtauksen kohteena: Kööpenhamina!

Torstai 18.4.

Torstai aamuna starttasimme aikaisin aamulla Huittisista kohti Helsinki-Vantaa lentokenttää.  Kaikki vaikuttivat aamusta alkaen virkeiltä ja olimme valmiita kohtaamaan kauan odotetun Kööpenhaminan.

 Lento sujui kaikin puolin hyvin ja pääsimme nopeasti suuntaamaan kohti hotelliamme. Hotelli vaikutti mukavalta (vaikka huoneita kuvasikin paremmin sana hytti).

 Onneksi pian koitti ruokailu ja pääsimme nauttimaan kukin oma valitsemaan ruokapaikkaan keskustassa. Näimme heti ensimmäisenä päivänä myös karun puolen Kööpenhaminasta. Astelimme nimittäin rohkeina suomalaisina Christianiaan, jossa näimme ne ihmiset, jotka ovat meidän yhteiskunnan pulkasta tippuneet jo ajat sitten. Kamala paikka, mutta kunnialla selvittiin kierroksen loppuun asti..

Perjantai 19.4.

Christianiaan vievän portin viereinen rakennus. Tästä eteenpäin emme saaneet kuvata.

Perjantai aamuna, hyvin nukutun yön jälkeen, oli opettajien päivän vuoro. Opettajat antoivat meille kolme erilaista museo vaihtoehto, joista jokainen valitsi itselleen sopivamman. Kuitenkin porukka jakautui kahtia: toiset suuntasivat Petterin johdolla miehitysmuseoon ja toiset Vesan johdolla Kansallismuseoon. Me valitsimme kohteeksi miehitysmuseon, jonka jälkeen pääsimme myös kävelemään ja kuvailemaan puistoaluetta ja turistikohdetta Pientä merenneitoa.

Illemmalla saimme taas porukan kasaan ja suuntasimme Carlsbergin panimoon. Siellä tutustuimme museomuodossa tehtaaseen. Panimon jälkeen suuntasimme takaisin hotellille valmistautumaan seuraavaan päivään.

Lauantai 20.4.

Wuhuu oppilaiden päivä! Oppilaiden päivänä sai myöskin nukkua hieman pidempään ja syödä maittavaa aamiaista aivan rauhassa. Suuntasimme hotelliltamme kohti Ripleysin museota, jonne meidät johdattivat Antti-Matti ja Sauli. Ripleysin museon oudot, hauskat ja karmaisevat asiat tuntuivat kiinnostavan enimmäkseen meitä oppilaita - ehkä me vain olemme vielä lapsia!

Sauli ja Anu ottivat toisistaan mittaa Ripleysin pelissä.

Astetta karvaisempi kala.

Museokierroksen jälkeen päätimme antaa opettajille hieman vapaa-aikaa ennen ruokailuamme Rosie McGee's ravintolassa. Tämä paikka päätyi ainakin minun lempiravintoloiden ykköseksi. Mahtavia ja herkullisia hampurilaisaterioita ja tacolautasia!

Ruokailun jälkeen sovimme, että jokainen menköön Tivoliin omalla ajallaan. Meidän porukka päätti mennä sinne iltasella. Emme ostaneet laitelippua emmekä menneet laitteisiin, sillä Tivoli osoittautui kalliiksi paikaksi. Joten otimme tavoitteeksi kiertää paikka läpi ja etsiä minulle hattaraa ja Emmi M:lle jäätelöä. Olemme iloisia, että tulimme vasta illalla, koska näimme kauniit valot pimeän tullessa.

Omnomnommm!! Varmaankin puolet tuosta hattarasta meni muiden (Saulin) suihin.

Sunnuntai 21.4.

Ahh! Kotiin lähdön aika! Vielä pitkä päivä edessä, mutta pääsee ihanaan omaan sänkyyn yöllä eikä enää HYTIN sänkyyn. Aamu starttasi jälleen aivan liian aikaisin (puoli kymmenen? Kuvitelkaa sunnuntaiaamuna!!). Lähdimme kiertelemään ja kaartelemaan sinne sun tänne.

Menimme katsomaan kirkkoa-jonka-nimeä-en-enää-muista. Rohkeimmat (ne jotka jaksoivat) kävivät myös kirkon tornissa katsomassa. Maisemat kuuleman mukaan olivat mahtavat. Me tytöt päätimme torkahtaa portailla.

Tämän jälkeen suuntasimme kohti kasvitieteellistä puistoa(?), jossa piti pistää piknik pystyyn, vaikka osa ei aivan ollut selvillä tästä asiasta. Päätimme lähteä lähellä olevaan kebab-paikkaan hakemaan PIENTÄ purtavaa. Oli muuten suurin ja paras pizzaleipä mitä on nähty ja syöty. Tämän kaiken tepastelun jälkeen saimme omin avuin lähteä kohti hotellia ja loppu aika olikin vapaa-aikaa. Lopultakin matka kohti kotia alkoi ja matkan loppupuolella juttu alkoikin olemaan niin levotonta, ettei siitä puhuta.

Komea oppilaskaartimme! (c) Anu

Mahtava reissu on takana mahtavien ihmisten kanssa. Mitään en muuttaisi ja olen onnellinen, että näimme kaiken sen vaivan, sillä palkintona oli tämä reissu! Kiitos kaikille seurasta ja siitä, että kestitte meitä jopa NELJÄ päivää.

- Jenni Sakari & Emmi Hakala